21.3.2013

Ai että!

Tulin vaan sanomaan, että vähän kai te ootte huippuja siellä! Meitsi on aivan liekeissä kaikesta keskustelusta. Tähän on niin kuin ennen vanhaan Painobaarissa, mutta ilman krapulaa. Ja mahdollisesti en 2000-luvun alkuvuosina juurikaan pohtinut päivähoitoa, mutta tajunnette pointin.

Ainoa ongelma tässä on se, että eilinen tiukkaan gradunkirjoitukseen varattu päivä meni kommentteihin vastaillessa ja tänäänkin on pitänyt jänkätä vähän Sadun tontilla. Nyt alan oikeasti töihin.

Eikä kun yksi juttu täytyy vielä jakaa. Ostin joskus vuosia, vuosia sitten miehelle jostain hämärästä syystä sellaisen pikkuruisen kirjasen, jonka nimi on "Pieni seksikirja". Se on varmaan oleviaan jotain ironiaa. Siis tiedättekö niitä muutaman sentin mittaisia opuksia, joihin on koottu aforismeja (tai oikeastaan "aforismeja") ja runonpätkiä? Tässä ne ovat eroottissävytteisiä, ja kuvituksena on jotain paljaita selkiä ja sydämiä, mutta kannessa lukee kuitenkin kokoon verrattuna huomattavan suurella fontilla kirjan nimi.

Eilen uusi hoitajamme (joka muuten vaikuttaa erittäin onnistuneelta rekrytoinnilta, hurraa sille!) huolehti poikkeuksellisesti myös kahdesta ex-naapurin lapsesta, niistä samoista, joiden kanssa meillä oli aikaisemmin hoitopiiri. Kun tulin kotiin, huomasin, että ko. kirja oli lelujen seassa lastenhuoneessa. Rakas vanhempi poikani ja hänen paras ystävätyttönsä olivat löytäneet kirjan jostain ja päättäneet ottaa sen leikkeihinsä. Kysyttyäni poika myönsi heidän esitelleen sitä myös hoitajalle. Hieman mietityttää, että mitä hän mahdollisesti ajatteli, kun lapsukaiset pyysivät lukemaan ko. teosta. Etenkin, kun se oli myös pikkuveljen toimesta pureskeltu osittain rikki.

9 kommenttia:

  1. Ite oot huippu!

    Mä aina ihmettelen näitä provosoitumisia seuratessa, miten eri tavoin saman asian voi nähdä.

    Luin Apusen kolumnin aamupalapöydässä ja - värikkäästä kielenkäytöstä ja hurjista kärjistyksistä huolimatta - kahvi ei mennyt väärään kurkkuun. Olin samaa mieltä: lapsella pitää olla oikeus lomaan siinä missä aikuisellakin.

    Mutta taisi olla väärin sanottu, tai vähintään sanoja oli väärä. On vaikea uskoa, että kukaan täyspäinen aikuinen on lapsen lomaoikeutta vastaan, mutta jotenkin rivien välistä luettiinkin salajuoni lapsiperheiden tukien ja palveluiden alasajolle.

    Vaikea käsittää. Mutta kai ne on ne näkemys- ja kokemuserot. Että kuinka luottaa yhteiskuntaan, vallanpitäjiin ja muihin ihmisiin, vai pitääkö kaikkeen suhtautua aina epäluulolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihan samaa mietin. Olispa jännä tietää, millainen reaktio olis ollut, jos sanoja olis ollut joku vähemmän vahvoja tunteita herättävä tyyppi. Huvittavaa, miten moni myös onnistui tuosta syyllistymään, vaikka mun mielestä siitä ei olis kannattanut syyllistyä kuin niiden, jotka pitävät lapset hoidossa lomaillessaan. Ja niillä ehkä olis syytäkin vähän syyllistyä.

      No sellasta se on. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Mä luulen, että päivähoitoasiaa tullaan kyllä vielä jossain vaiheessa miettimään uusiksi. Ihan niin kuin kaikkea muutakin tässä maailmassa, ja niin pitääkin, kun ajat muuttuu.

      Poista
  2. Hehehee, kai se hoitaja aatteli, että "hienoa, kahden lapsen vanhemmillakin voi olla vielä seksielämää!" ;)

    Näistä "mitäköhän muut ajattelee" -kysymyksistä tuli mieleeni, että eräänä päivänä lampun mennessä rikki esikoinen jostain kummasta syystä keksi, että "isi tuo töistä uuden". Nyt se rallattelee: "lamppu meni rikki, voi-voi, isi tuo töistä uuden". Öh, toivottavasti ei kovin julkisesti. Ei meillä nimittäin työpaikalta mitään sosialisoida. Toimistohommista olisi vähän vaikeakin. ;)

    Nettikeskusteluissa on omasta mielestäni aina kaksi suurta riskiä tulla väärinymmärretyksi: a) jos lukija on sopiva ärsyyntynyt, niin toisen kirjoitettu kommentti tulkitaan helposti tosi ärsyttäväksi ja b) kun kommentteja kirjoitellaan nopsaan eikä pohdita kaikkia sanamuotoja, niin voi vahingossa käyttää huonoja, provosoiviakin, ilmaisuja. Huomaan tätä tapahtuvan omalla kohdallani. Ja sitten joku voi luulla, että joku provosoitui vaikke kukaan missään kohtaa provosoitunutkaan.

    Kiitos vaan itsellesi, mä tajusin just yksi päivä kommentoivani niin pitkästi kaikkea "minä myös" -asenteella, kun on välillä tää kotonaolo kahden kanssa vähän aikuisseurakaipuista. :) Saa ihan juttukavereita näin netistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nettikeskustelut on parhaimmillaan hauskoja, pahimmillaan taas verenpaine nousee kun joutuu väkisin jänkkäämään idioottien kanssa. Mulla kilahtaa käämit heti, kun joku takertuu epäolennaisuuksiin tai ei ymmärrä lukemaansa. Vikahan ei siis voi olla kirjoittajassa, ehe. ;)

      Poista
  3. "Tähän on niin kuin ennen vanhaan Painobaarissa, mutta ilman krapulaa. "
    I so agree.

    VastaaPoista
  4. Jos teidän hoitajalla on vähänkään kokemusta lapsien hoidosta niin ei se ihan pienestä hätky ;) muksut kun selittää hoitajille about kaiken ja välillä vielä vähän väritettynäkin. Joku lastenhoitaja totesi joskus että "älkää uskoko kaikkea mitä lapset hoitopäivistä kertoo, ei mekään uskota kaikkea mitä ne kotijutuista kertoo".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo on sillä kokemustakin, mut tää on kuitenkin enemmän sellainen sivistynyt psykanopiskelija. :) Totta on toi, että lapset kyllä kertoo hoidossa ja vielä koulussakin ihan uskomattomia juttuja! Ja myös kiusallisiakin totuuksia, kaikki vanhemmat ei ihan aina tajua, millaisia höläyttelijöitä lapset on. Niiltä kun puuttuu vielä aikuisten häveliäisyys ja muut estot eikä ne toisaalta aina edes tajua, että joku juttu saattaa olla aikuisen näkökulmasta hieman epämiellyttävä jaettavaksi.

      Poista
    2. Ja sitten kun lisätään vielä se, että ne lapset kyllä keksiikin kaikkea omaa tai ainakin yhdistelee parista jutusta oman totuuden, niin siinähän sitä on kunnon tarinaa jaettavaksi.

      Poista