19.4.2010

Lapsen vaatteet on mun aatteet?

Olen hämmennyksissä. Tykkään vaatteista, vaatteet on kivoja ja sattuneesta läskipoliittisesta syystä juuri nyt on kivempaa hankkia niitä Igelle kuin itselle, mutta en ole ymmärtänyt, että lapsen vaatetus on Statement isolla ässällä.

Vaikka syynään muuten ihmisiä esimerkiksi kaupungilla välillä todella tarkasti (minusta on ihmisiä on kiva katsella), voin täysin rehellisesti sanoa, että en ole juurikaan kiinnittänyt huomiota vauvojen vaatetukseen. Tai siis olen juu sillä lailla, että onpa kivan värinen paita tai suloiset kengät tuolla beibellä, mutta kertaakaan en ole ajatellut, että miten joku pukee vauvansa jollakin määrätyllä tavalla.

Mutta silmäni ovat nyt avautuneet! Hullujen Päivien Ticket to Heaven -haalaritarjous avasi padot keskustelupalstoilla, ja kiitos useampien Facebook-päivitysten, päädyin minäkin lukemaan, miten naisihmiset lätkivät lapset ja erityisesti näiden vanhemmat eri lokeroihin ulkohaalarin merkin perusteella. Huh, joutavalla jottain, vois niihin keskusteluihin todeta. Miten joku jaksaa olla kiinnostunut siitä, minkä merkkinen haalari jonkun toisen lapsella on?

Innostuin kuukkeloimaan vaateaihetta lisääkin, ja opin erinäisiltä palstoilta, että muun muassa farkkujen pukeminen vauvalle on ilmeisesti hirveä rikos, mutta toisaalta myös potkuhousujen käyttäminen on rumaa ja kamalaa. Merkkivaatteiden ostaminen on pelkkää brassailua, joten niitä ei pidä lapselle pukea, ylpistyy vielä, mutta ei kannata kyllä ostaa mitään halpisketjuvaatteitakaan, niitähän on kaikilla, kauheeta.

Igen tulevaisuus on siis ilmeisesti pilalla, kun sen vaatteet on milloin mitäkin. Meillä on sekä merkkivaatteita että niitä halpiksia. Välillä puen Igen bodyyn ja velour- tai collegehousuihin ja välillä farkkuihin ja pikeepaitaan tai huppariin. Välillä ulkona on haalari ja välillä takki, ja jalassa joskus vaan villasukat ja joskus taas kengät. Yöllä nukutaan välillä haalarissa, välillä pyjamassa ja jos uni tulee yllättäen, niin vaikka sit pelkässä bodyssa tai paidassa. Käytössä taitaa siis olla koko repertuaari, vaikka bodyjen pukeminen onkin nykyisin kauniisti sanottuna haasteellista. No joo, niitä potkuhousuja meillä ei ole käytetty koskaan, kun mun mielestä ne oli niin epäkäytännölliset vaippaa vaihtaessa, mutta se ei ole ollut millään lailla ideologinen päätös, vaan perustuu puhtaasti käytännön kokemukseen.

Väritkin vaihtelee, nyt olen ihastunut erityisesti kirkkaisiin perusväreihin: punaiseen, siniseen, vihreään, keltaiseen ja tietysti valkoiseen. Niin ja turkoosiinkin. (Väreihin liittyy myös ainoa Igen pukeutumista koskeva pienehkö pakkomielteenikin: haluan, että vaatteet sopivat toisiinsa ja erityisesti että Igen sukkien väritys sopii muihin vaatteisiin.) Luulin, että voiko-pojan-pukea-punaiseen-keskustelu ei enää olisi ajankohtainen, mutta eräs tuoreehko äiti surkutteli aivan tosissaan Kampin lastenhoitohuoneessa, että "kun ei pojalle oikein viitsi laittaa keltaista tai oranssia". Täh? Mä luulin, että ketään ei enää kiinnosta. Ei kai pojan pukeminen muuhun kuin siniseen enää 2010-luvulla ole kovinkaan vallankumouksellista? Vai?

Ilmeisesti vauvan pukemista kannattaisi välttää kokonaan, ettei tulisi tietämättään lähettäneeksi ties millaisia viestejä. Paitsi että alaston vauva se vasta epäilyttävä onkin, hui kauheeta.

(Ja ei, en mä oikeasti yöuniani menetä moisen takia, vaan Igge kulkee vastakin vaatteissa, joista minä tykkään - siis niin kauan kuin pystyn asiaan jotenkin vaikuttamaan. Kauhulla odotan sitä päivää, kun mun on pakko antaa sen laittaa päiväkotiin joku tummanpuhuva robottimonsterihirviöpaita.)

15 kommenttia:

  1. Ohhoh, mäkin kävin noita Ticket-keskusteluja viime viikolla väijymässä ja repeilin aika pahasti. En voi oikeesti uskoa, että joillekin (ilmeisen monille) on niin tärkeää minkä merkkisissä releissä vauvansa kulkee. Mä tykkään lastenvaatteista, niissä on monia syötävänsuloisia, ostan niitä mielelläni ja jopa joitain esittelen blogissani, mutta IKINÄ en osta mitään merkin takia vaan ainoastaan jos mä tykkään niiden vaatteiden ulkonäöstä ja käytännöllisyydestä. Ja vielä tyytyväisempi olen jos vaatteet löytyy jostain "halppiskaupasta" tai kirpparilta, sillä mun on tosi vaikeeta laittaa itseni "sijoittamaan" kalliisiin vaatteisiin joita käytetään vain hetki. Tykkään kyllä katsella toisten Burberryjä ja Ganteja tai noita "hyväksyttyjä" lastenvaatemerkkejä, mutta en ole niitä tajunnut meille silti haikailla. Ottaisin toki ja mielellään käytettäisiin, jos joku niitä haluaisi meille lahjaksi tyrkyttää ;)

    Tästä tulee mieleen se kausi kun yläasteella kaikilla piti olla Levikset tai muuten oli ihan out. Jotenkin ajattelin, että tuohon en uudestaan törmää kuin ehkä kun oma lapsi on varhaisteini, mut näköjään se alkaa sitten jo ennen hiekkalaatikkokautta. Joo, kiihkoilkoon toiset niinkuin haluaa, mutta me mennään kyllä ihan mun maun mukaan merkeistä välittämättä. Mitään "hylkiötä" en tietysti typystä halua, joten voihan olla, että jossain vaiheessa joudun vielä sanojani syömään, mutta toivottavasti saan typyn tungettua sellaiseen seuraan jossa vaatteilla ei ole väliä. Ainakin omat tutut tuntuu olevan samoilla linjoilla, joten ehkä tässä on vielä toivoa :)

    VastaaPoista
  2. Kumma on maailma juu. Ilmeisesti tämä aihe on tosiaan kuin uskonto. Meidän Tipu on myös sekakäyttäjä merkeistä markettiin. Esim. Prismasta saa ihan parhaita ja kestäviä yöppäreitä ja toisaalta meillä on myös the merkkejä. Ainoa logiikka täälläkin on sävytys : ) Sukat pitää natsata juu! Toisaalta välillä on kiva olla ihan sekametelisoppa. Tarkoituksellisesti.

    Ihan sama, miten kukakin natiaisensta tulee, mutta että muiden vehtaus. Jos vaatteita vehdataan tällä intensiteetillä niin miten sitten oikeasti muita "oikeita" asioita.

    Ja allekirjoitan myös sen, että natiaista on mukavampi pukea tällä hetkellä kuin itseä ; )

    VastaaPoista
  3. Hui! Että tommoisia keskusteluja?

    Täytyy sanoa, että autuaasti on unohtunut tommoiset asiat kun ei ole ehtinyt niillä nettipalstoilla pyöriä.

    Minä olen itse taas potkuhousufanaatikko, meillä kun ei sukat vaan pysy jalassa niin potkarit on aivan loistava. Tai sit sukkikset (on kuulemma semoisiakin jotka ei pojille sukkiksia pue...?).

    Merkeillä ei ole väliä juurikaan. Kaikkea löytyy...

    VastaaPoista
  4. Petuli, joo eikö oo käsittämätöntä? Mulla on oikeestaan koko ajan ollu Igelle sekä niitä halpiksia että sit muutama kalliimpi (jopa parit Burberryt, jotka oli raskausaikana ihan pakko hankkia, vaikka eihän ne enää mahdu päälle :). Mun asteikolla esim. Popin vaatteet on kyllä aika kalliita, mutta niitäkin meillä on jonkun verran, kun tykkään niiden kuoseista ja oon perustellut itselleni, että niillä on aika hyvä jälleenmyyntiarvo. Jos siis joskus raaskin laittaa ne kiertoon...

    Iskunvaimennin, mäkin oon ostanut Igelle vaatteita marketista, erityisesti Tuttaa. Ja ehkä just toi muakin noissa keskusteluissa ahdisti, että jos muiden lasten pukeutumista jaksetaan päivitellä ja vahdata tuolla intensiteetillä, niin en edes uskalla ajatella, miten kärkkäitä nämä tyypit ovat tuomitsemaan muut jonkun toisen asian perusteella.

    Iiris, mä ainakin puin talvella Igelle sukkikset, koska niillä sai kätevästi lisälämmikettä housujen alle. Nyt ei enää viitsi, kun sille tuntuu tulevan muutenkin kuuma niin helposti. Mä oon muuten tykännyt Polarn o Pyretin sukista, niissä on pitkät varret ja ne pysyy ainakin Igellä melko hyvin jalassa (paitsi sitten, kun se päättää itse kiskoa sukat irti :)

    VastaaPoista
  5. joo musta toi on ihan hassua! :D

    Meidän tytön vaatteet on osa saatuja, osa kirppikseltä, osa lindexiltä (vakkarikauppa) ja osa hennesiltä. Muutama tutta, muutama poppi... siinä se. :)

    Kirpparit on ihan huippuja, just ostettiin kolmet kesähousut tytölle. Se kuitenki konttailee pitkin nurmikoita koko kesän niin eipä sitä kannata pistää hirveesti rahaa niihin vaatteisiin... :D

    Mulle on aina ollu ihan sama minkä merkkiset mun vaatteet on, mulle on ihan sama minkä merkkiset lapsen vaatteet on. :) Jos ne miellyttää silmää niin ne on jees. Ja mitä halvempia sen parempi!

    Joo, hurja ajatus että mitä ne äidit opettaa lapsilleen jotka näitä reimateccejä ja ticettejä kyttää... Siellä kasvaa tosi materialilsteja varmaankin. :/

    VastaaPoista
  6. Aivan! Ja musta on myös pelottavaa, että jos sattuu ostamaan vääränmerkkisen merkkivaatteen, niin siitäkin tulee arveluttava leima otsaan. Mä kyllä aion jatkossakin hankkia Igelle just sitä mitä huvittaa, ihmettelen vaan, että eikö ihmisillä tosiaan oo muuta miettimistä kuin toisten lasten vaatteet... (Tosin täällä päiväkotien tädit on kuulemma sanoneet, että välttämättä ei kannata ostaa Hullujen päivien tarjoushaalaria, kun niitä on aina niin paljon ja ne menevät siis helposti sekaisin! :)

    VastaaPoista
  7. Heipähei!
    Osuin vahingossa blogiisi ja jäinkin lukemaan vähän pidemmäksi aikaa! Ihana blogi! Tuntuu niin tutulta koska itselläni myös viime heinäkuussa syntynyt poika (18.7.), myöskin sektiolla. Oikein hauskaa kevään jatkoa ja kesän odotusta!

    VastaaPoista
  8. musta/harmaa/tms. robottimonsteripaita on minunkin painajaiseni.

    Niin ja käytetään siis marketti/kirppari vaatteita, eli Kuutsan elämä on pilalla ;)

    VastaaPoista
  9. Mishrak, kiitos kivasta kommentista, se lämmitti mieltä! Kivaa kevättä sinnekin :)

    Kuutsan mama, joo mä en kestä edes katsoa niitä vaatteita, mitä esim. HM:n isompien poikien osastolla on. Paitsi ai niin, eihän sieltä voi ostaa mitään, kun laps kasvaa vinoon! Tosin mulle jäi hieman epäselväksi, että mistä niitä vaatteita sitten saa hankkia, kun merkkivaatteet, halpisvaatteet ja kirppisvaatteet on kaikki väärin... :)

    VastaaPoista
  10. Ihan sama juttu mulla!! Oli jo ihan kauhee paniikki tuon Kuutsan kasvun kanssa kun riittävän lapsellisia vaatteita ei tahtonut enää löytyä edes koosta 86! No, onneksi nyt on kasvu vähän hidastunut ja nuo 80 senttiset releet menee edelleen ihan ok. (plus että kirppiksiltä olen hamstrannut kokoja 92-104 - heti kun on näkynyt jokin lapsellisempi, hyvä kuntoinen "ison pojan" vaate niin mukaan on lähtenyt) Ja just viikko takaperin bongasin että Halpa-Hallissa on melko kivan näköisiä pojan vaatteita myös. (siis ettei ole kaikki niitä robottimonsterieta, hämähäkkimiehiä ja turtleseita ja liekkejä)

    Mutta toi vinoon kasvaminen...
    se on Hups sitten kato nakkena vaan kesät talvet ;D

    VastaaPoista
  11. Tai sitten niistä lapsista tulee isona sellasia, kun tossa joitain vuosia takaperin näkyi tuolla paikkakunnan (ei Helsinki) yliopistolla. Mieshenkilö, vajaa 30 vuotias arviolta, hipsi samat shortsit jalassa kesät talvet ja vastusti kulutushysteriaa :D Uskotteko että myötäpalelsi vähän kun katteli 20 asteen pakkasessa tyypin loikkivan pihalla shortseissa?

    Ei voi muuta sanoa kuin että ei näytä olevan helppoa lasten vaatettaminen (itsellä niitä ei ole, eikä tiettävästi ole tulossakaan, että sinänsä kokemusta asiasta ei ole)! Pitäiskös ne vaatteet sitten tehdä itse vai miten? Sehän olis uniikkia ainakin, eikä kertaalleen käytettyä ja kai jossain määrin ympäristötekokin? Tenava saisi kotonaan kipinän käsityöläisyyteen? Vai onko se vasta hippitouhua ja omien taitojen alleviivaamista ja turmiollista hapatusta?

    Kiva blogi muuten :)

    VastaaPoista
  12. Kuutsan mama, eipä ainakaan tolla meidän lapsparalla vissiin näillä geeneillä muutenkaan suuresti toivoa ollu... :) Mutta hei, normaalius on suuresti yliarvostettua!

    Henna, hehe :) Mä TODELLA toivon, että mun lapseni ei ala kapinoida tolla tavalla. Vaikka mistä sitä tietää, mulla kun toi Visa vingahtaa vähän turhankin liukkaasti, niin on tietysti olemassa tietty riski, että mun lapsi haluaa tehdä just päinvastoin kuin äitinsä.

    Ja vitsi miten kivaa, että tätä jaksaa lukea joku sellainenkin, jolla on ihan eri elämäntilanne! Otan sen tosi suurena kohteliaisuutena, kiitos siis siitä!

    (Ja sitten vielä pari huutomerkit !!! ja hymiöt :):), kas noin.)

    VastaaPoista
  13. mahtava blogi bongattu! tulen kyllä uudestaan! :)

    VastaaPoista
  14. Minä olen päätynyt olemaan elitisti. Toisin sanoen ostan lapselleni Dunsin ja PoPin vaatteita, mutta en suinkaan siksi että ne ovat luomua tai ns. parempia vaan ihan siksi, että ne ovat niin helkkarin paljon paremman näköisiä. Saan näppylöitä perinteisistä poikaväreistä (mustaa, harmaata, hikistä tummansinistä, tummanvihreää, meleerattua harmaata, autoamonsteriahirviötäörkkiä... yrgh), ja yritän välttää niitä viimeiseen asti. Toistaiseksi lapsi on jakanut innostukseni kirkkaisiin perusväreihin, ja kaivaa kaapista mieluiten oranssia, kirkaanvihreää ja pinkkiä.

    Kai ne päiväkodin tädit saivat sydämentykytystä syksyllä, kun esittelimme kirkkaanpinkit kurikset. Lapsi itse valinnut. Eli homo se on. :D

    VastaaPoista
  15. Tiny Angel, kiitti, tervetuloa :)

    Fanny, joo, mä en kans ymmärrä, miksi pojille on niin paljon tummia värejä: tummansinistä, tummanvihreää, tummanruskeaa... PoPin vaatteet on munkin suosikkeja, niitä meillä on aika paljon. Tykkään myös esim. MeToosta, vaikka osa niiden jutuista on melkoisen kirjavia. Nyt oon taas hankkinut myös Halpaa & Mautonta ja Lindexiä, vissiin kevään ansiosta niistä on löytynyt pojillekin kivoja vaatteita, mm. kirkkaanpunaiset housut. Punainen sopii mun mielestä hyvin Igelle, ja nyt oon ihastunut myös oranssiin. Itsehän toi ipana ei vielä kauheesti välitä, mitä sille pukee - mieluiten se olis alasti. Ehkä siitä sit tulee isona naturisti...!

    VastaaPoista