Elämä on viikolla arkea ja viikonloppuisin vielä kesää. Yksivuotiaan kanssa ei enää lilluta pitkillä lounailla viime talven tapaan, vaan syksyksi pitää keksiä uusia juttuja. Puistohommia ja sellaisia. Onneksi on seuraa!
Kävin myös pitkästä aikaa yliopistolla. Tehdään naapurin kanssa lapsivaihtarit kerran viikossa (sieltä tulee tyttönen meille yhtenä päivänä viikossa ja vastaavasti Igge menee naapuriin toisena päivänä), joten saan aloitettua taas pari vuotta ihan jäissä olleet opiskeluhommat. Josko vaikka yrittäisi saada jonkun tutkinnonkin joskus ulos. Olen myös kasannut paperit aikuiskoulutustukihakemusta varten, tai oikeastaan vain ennakkopäätöstä siis, ja jos natsaa, niin jään tammikuussa opintovapaalle. Igen hoitokuviot täytyy myös miettiä tässä syksyn aikana, sillä opiskelusta ei kyllä tule yhtikäs mitään, jos herra Hosapelle hilluu samassa tilassa.
Vielä olis luvassa parit reissut, ensi viikonloppuna saareen, sitten mun mummin 80-vuotiskekkereille ja sitten vielä pitkäksi viikonlopuksi Osloon. Pääsen näkemään ystävien ihanan, pörröpäisen pikku-ukkelin, jolla on silloin ikää noin kuukausi. Vauvauutisia pukkaa muutenkin suunnalta jos toiselta, ja siksi kai päässä pyörii itselläkin että joko ja milloin ja mitä ja entäs jos. Vaan onhan mulla jo yksi maailman ihanin, joka puskee päätään kaulakuoppaan ja halii ja sanoo herätessään onnellisena, että "mamma". Ei ihan vauva enää, mutta pieni ja suojeltava silti.
Sisko sai siirrettyä työharjoittelunsa tänne, ja asuu nyt väliaikaisesti meillä. Kodin etsiminen on käynnissä, mutta toistaiseksi mennään näin. On kiva, kun voi konkreettisesti auttaa, vaikka varmaan kaikista on myös helpotus, jahka asunto löytyy. Mutta toistaiseksi meillä on iltaisin myös erinomaisen hyvä lapsenvahtipalvelu, jos vaikka halutaan joskus kaksinkin jonnekin. Pitäis varmaan hyödyntää tätä luksusta vaikka menemällä ulos syömään tai leffaan tai... öh mitä me oikein tehtiinkään ennen Iggeä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti