Pikainen päivitys eilisen Naikkari-käynnin tuloksista: tyyppi istuu edelleen hanuri tiukasti mun lantiossa ja voi ilmeisen hyvin, ainakin aktiivisuudesta päätellen. Kääntöyrityskin tehtiin saman tien, mutta yritykseksi jäi. Sain piikin supistuksia edistävää lääkettä, jonka viehättäviä sivuvaikutuksia olivat käsien vapina, verenpaineen nousu sekä huimaus. Tassut tärisi kuin olisin viettänyt ensimmäistä päivää ilman alkoholia sitten Kekkosen presidenttikauden, ja päässä humisi.
Kääntäminen sattui aika lailla, koska vauva on porannut päätään vatsan yläosaan niin kauan, että vatsa on siitä kohtaa tosi arka. Lopulta yritys lopetettiin, kun mulla valui vedet silmistä. Ei kuulemma pitäisi olla ihan niin kivuliasta sen touhun.
Sitten varattiin sektioaika, ihan niin kuin olis hammaslääkäriä varannut. Että no joo, tuossa on jo täyttä, mutta käviskös teille se seuraava päivä? Mies tuli hakemaan mut pois sieltä, olin tärisevä, itkuinen, jumalattoman nälkäinen ja ihan pihalla - pää ei ehtinyt yhtään mukaan siihen, mitä siellä tapahtui. Olin varautunut vaan tavalliseen lääkärikäyntiin.
Eilinen ilta meni lepäillessä, kaupan päälle iski vielä ihan kamala päänsärky. Nyt on jo parempi fiilis, vaikka hämmentää kyllä edelleen se, että nyt tiedetään, milloin on bebben syntymäpäivä.
Jos hän ei siis sattuisi kiepsahtamaan ympäri itsekseen... Yritän könöttää edes kerran päivässä polvistumisasennossa, jonka pitäisi edesauttaa kääntymistä (sitä suositteli lääkärikin!), joskin hapensaanti tuottaa ko. asennossa hieman ongelmia. Mikäli Mekkaan päin kumartelu ei tuota tulosta, syntyy Hietalahden herttuaksi nimittämäni vauva keisarillisesti kalentereihimme merkittynä aikana (jota emme aio toistaiseksi paljastaa muille kuin tuleville isovanhemmille).
No, saatiin ainakin remontille deadline!
Meinasin viimeksi jo kommentoida että se kääntämisen yritys on hirveetä! Ihan tuskaa!!
VastaaPoistaMeijän kakkonenkin oli viikolla 35 sujuvasti vääritepäin. Kävin polilla tämän takia ja sanoin heti kättelyssä että kääntöön en suostu, se on plusmiinusnolla.
Mutta mamin murupa olikin jo oikeinpäin. Riemun kiljahdukset kuului varmasti käytävään asti. Eikä sektiossa mitään mutta halusin kokea alatiesynnytyksenkin.
Kummassakin on puolensa, se sattuu joka tapauksessa :)
Pakko kommentoida... Kokeile akupunktiota. Sillä saa vauvan kääntymään oikein päin eikä tarvi sektioon mennä. Yks tuttu on kääntäny vauvansa akupunktiolla.
VastaaPoistaOi MissB, voi kun tääkin päättäis vielä kuperkeikkailla! Mutta toisaalta jos ei alasynnytys onnistu nyt, niin seuraavalla kerralla sitten. Lopputulos on kuitenkin se pääasia.
VastaaPoistaKävin lukemassa noita akupunktio-kokemuksia, ja vaikuttaa kyllä kiinnostavalta... Täytyy ottaa selvää vielä. Toistaiseksi olen vaan pyllöttänyt beba tai lantio pystyssä suositeltujen asentojen mukaisesti. Niissä on vaan se ongelma, että happi meinaa loppua!