23.1.2012

Kenen joukoissa seisoisin?

Minulla on vaaliongelma. En tiedä, ketä äänestäisin toisella kierroksella, vaikka ensimmäisen kierroksen ehdokkaani mukana onkin.

Kuva täältä.
Haluaisin kovasti tukea Haavistoa ehdoitta, mutta joku siinä mättää. Se ei ole se vihreys, siitä olen päässyt yli. Jonkinlainen pehmeys ehkä? Olen myös taipuvainen ajattelemaan, niin ikuisuusopiskelija kuin itse olenkin, että presidentinvirassa toimivalla henkilöllä olisi hyvä olla suoritettuna muukin koulutus kuin ylioppilastutkinto. Haavisto on profiloitunut rauhanrakentajana, ja hänellä on erinomainen kansainvälinen kokemus "alalta". Toisaalta presidentin on hyvä ymmärtää erinomaisesti suomalaista yhteiskuntaa suhteessa globaaliin maailmaan monella tasolla, ja minun silmissäni Niinistö vetää laaja-alaisuudessa pidemmän korren.

Sen lisäksi Niinistössä viehättää ehkä juuri se, mitä Haavistosta näin median perusteella puuttuu, kutsuisiko sitä nyt sitten johtajuudeksi vai jämäkkyydeksi vai miksi. Toisaalta Sale taas on pahimmillaan ärsyttävän yrmy ja ylimielisen oloinen. Jotkut lausunnot särähtävät korvaan turhankin konservatiivisina, tosin en ole varma, kuinka paljon on kyse hänen omasta ajattelustaan ja kuinka paljon siitä, että hän ei halua ärsyttää liikaa vanhempaa äänestäjäkuntaa. Niinistöllä on myös se loppututkintokin plakkarissa.

Minusta presidentillä on sisäpolitiikassa lähinnä mielipidevaikuttajan rooli ja hänen tärkein tehtävänsä on ulkopolitiikan johtaminen ja Suomen edustaminen ulkomailla. Molemmilla finalisteilla on ulkopoliitikassa loppujen lopuksi aika samankaltainen, avoin linja. On ilahduttavaa, että suomalaiset valitsivat kärkikaksikkoon kaksi tällaista poliitikkoa, vaikka tarjolla oli sulkeutuneempaakin meininkiä.
Se, mikä minua nyt eniten ahdistaa, on Haaviston leirissä ainakin henkilökohtaisen somekokemuksen perusteella orastava uhmakas loanheittomieliala. Niinistön vaimo esimerkiksi on lytätty varsin henkilökohtaisella tasolla, mikä minusta edustaa kaikkea muuta kuin Haavisto itse. Jotenkin ikävästi "keskustelun" kaiuista tulee välillä mieleen eräskin taannoinen eduskuntavaalivoitto.

Toisaalta taas en pysty ollenkaan seuraamaan keskusteluja, joissa Haaviston kohdalla keskitytään lähinnä tämän homouteen. Naiivi minä kun kovasti toivoisi, että ketään ei jätettäisi valitsematta mihinkään virkaan sen perusteella, kenen kanssa hän harrastaa seksiä. Tästä aiheesta otan varsin herkästi kipinää myös reaalimaailman keskusteluissa.

Molemmilla ehdokkailla on omat kompastuskivensä. Niinistön vaarana on ylimielisyys ja ennenaikainen voitonvarmuus: fiksuinta, mitä hän voi tehdä, on myöntää avoimesti, että Haavisto on tiukka vastus, koska näin epäilemättä on. Toivottavasti yrmy löytäisi itsestään myös vähän lämpimämmän ja rennomman puolen, inhimillisyydellä kun on iso rooli erityisesti tällaisessa henkilövaalissa. (Sivumennen sanoen Lipponen onnistui tässä mielestäni hyvin, ja niin epädemari kuin olenkin, onnistuin jopa tuntemaan jonkinlaista myötätuntoa häntä kohtaan, kun äänisaalis jäi niin vaatimattomaksi.)

Haavisto taas nousee tai kaatuu pitkälti kannattajiensa mukana. Noustakseen presidentiksi hän tarvitsee myös muiden kuin aidosti tai wannabe-punavuorelaisten hipsterien äänet, ja siksi kannattajien olisi syytä varoa nostamasta itseään voimakkaasti muiden yläpuolelle. Siinä, missä Niinistön suurin uhka on hänen oma ylimielisyytensä, Haaviston nousu voi tyssätä kannattajien ylimielisyyteen.

Itse äänestin ensimmäisellä kierroksella Haavistoa protestiksi persu-Suomelle. Nyt en ole enää varma, juuri tällä hetkellä tuntuu, että saatan vaihtaa leiriä. Tällä kertaa protestiksi kannattajien omahyväisyydelle ja vastapuolen pilkkaamiselle. Äänestäminen olisi ollut huomattavasti helpompaa, jos toisella kierroksella olisi ollut vastassa Väyrynen - melkein riippumatta siitä, kuka se toinen kandidaatti olisi.

Kenestä sinun mielestäsi pitäisi tulla uusi pressa ja miksi? Tässä olisi hyvä mahdollisuus vakuuttaa ainakin yksi kahden vaiheilla heiluva äänestäjä.

P.S. Erinomaisesti aiheesta on muuten kirjoittanut Topias Kaikki elämästä -blogissa, montakin kertaa. Niin tuosta homoudesta (ihan loistava kirjoitus) kuin nyt tästä "vastajytkystä". Lukekaa, ihmiset!

P.P.S. Oh, unohdin melkein, että tämä on äitiblogi! Valitan mahdollista pettymystänne ja korjaan heti tilannetta raportoimalla seuraavaa: Igellä on kurkunpääntulehdus, Lillabolla puolestaan uusi passi, uusi hammas sekä haparoiva konttaustaito. Pikkuveli on ehkä vähän voitolla.

43 kommenttia:

  1. Tiukkaa pohdintaa. Varmaankin äänestän edelleen kakkosta, kuten nyt ekallakin kierroksella. Uskon silti, että Niinistö voittaa nää vaalit, vaikka Haavisto tarjonneekin kovan vastuksen? Miksi? Media on leiponut Niinistöstä pressaa jo kuus vuotta. Häntä on näytetty niin hyvässä, niin hyvässä valossa. Niinistö on turvallinen valinta niillekin, keitä se homous ahdistaa. Varmaan mun facesta luitkin mutta olen kauhulla kuunnellu keskivertoinsinöörimiesten (niiden jotka asuu lähiössä, ajaa farmarilla ja elää muutenkin keskivertoelämää) homofobista kahvipöytäkeskustelua. Niiden maailmaan ei homot mahdu. Valitettavasti.
    Minulta Niinistö saa pitkän miinuksen siitä, että ei kannata ILO-sopimuksen ratifiointia mikä meille saamelaisille olisi tununstus siitä, että meitä pidettäisiin virallisestikin Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan ainoana alkuperäiskansana ja taattaisiin muutamia oikeuksia siinä sivussa. Selvitystähän toki tehdään, mutta jos tuleva presidentti on sanonut asialle ei, niin voi ei. Haavisto oli asialle myönteinen.
    Toki tämä on vain yksi asia muiden joukossa enkä tiedä kuuluuko se presidentin valtaoikeuksiin, toisaalta presidentti on arvojohtaja niin silloin tämä asia kyllä hänelle kuuluu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon oikeastaan sitä mieltä, että Niinistö ottaa varmaan takkiin siitä, että sen presidenttiyttä pidettiin niin pitkään varmana mediassa. Nyt lehdistön lemmikki on mun mielestä ennemminkin Haavisto.
      Toi ILO-sopimus on mulle ihan vieras asia, mut ymmärrän hyvin, että sympatiat kääntyy toiselle puolelle just tollaisen asian takia. Googlasin sitä ILOa ja Niinistöllä oli joku perustelu sille, miks se ei ko. sopimusta ratifioisi, mutta sen validiudesta en osaa sanoa mitään. Parempi etten edes yritä!

      Poista
  2. Äänestän toisella(kin) kierroksella Haavistoa, koska hän on mielestäni uskottavammin "pienen ihmisen asialla", vähemmistöjen ja vähäosaisten puolella, sekä muutenkin sympaattisemman ja "inhimillisemmän" oloinen kuin Niinistö. Pehmeät arvot siis ja vihreydestä plussaa. Ei ehdokasta pidä siitä rangaista, jos jotkut hänen tukijoistaan ovat hölmöjä.

    Nappasin tämän facebookista: Poimintoja HBL:n vaalikoneesta: Väite: kasvavia kuiluja yhteiskunnassa ei voi tasoittaa poliittisin päätöksin. Niinistö: osittain samaa mieltä. Haavisto: täysin eri mieltä. Väite: presidentille on ulkomaanmatkoillaan tärkeämpää lobata yrityksiä kuin edistää ihmisoikeuksia. Niinistö: osittain samaa mieltä. Haavisto: ehdottomasti eri mieltä.

    Siinäpä jo kaksi hyvää syytä äänestää Haavistoa!

    Onko blogisi kommenttipuolella muuten jotain häikkää? Jo useampana päivänä on ollut vaikeuksia päästä lukemaan/jättämään kommentteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä presidentissä pitää olla valtiomies-/naismaisuutta. Jotenkin Haavisto vaan on vähän lussu. Mikä harmittaa mua suuresti, koska kuten sanottu, haluaisin kovasti tykätä siitä ihan ehdoitta!

      Noi vaalikonevastaukset on vähän niin ja näin, koska kysymykset voi tulkita eri tavoin. Siksi perustelut on mun mielestä tärkeämpiä kuin yksittäinen rasti ruudussa. Alunperin toi ulkomaanmatka-väite kuului, että kaupan edistäminen (mikä on minusta vähän eri asia kuin "lobata yrityksiä") on tärkeämpää kuin ihmisoikeudet. Niinistön perustelu oli, että menestyvät yritykset ja työpaikat ovat hyvinvoinnin perusta ja että hän pitää erittäin tärkeänä, että presidentti tuo työtä Suomeen.

      Tuohon toiseen kysymykseen Niinistön perustelu kuului, että tarvitaan erilaisia tekoja, ei siis vaan poliittisia päätöksiä ja että jokainen voi vaikuttaa. Tästä olen itse samaa mieltä.

      Haaviston perustelut ovat ihan yhtä lailla hyviä, ja oikeastaan sisältö oli hyvin samankaltainen.

      Se mikä mulle kyllä tuli yllätyksenä on se, että Haavisto oli eri mieltä siitä, että kirkko ja valtio pitäis erottaa toisistaan! Siitä se tosin saa multa pisteitä, koska mä kannatan ainakin toistaiseksi valtionkirkkoa. Tai ehkä oikeammin en vastusta. :)

      Poista
    2. Ja siis noista kommenteista, en yhtään osaa sanoa, mut oon huomannut, että muissakin blogeissa on sitä valiteltu? Johtuisko se jotenkin jostain Bloggerin uudistuksista? EOS, mut harmittaa kyllä!

      Poista
  3. Mä äänestän tokallakin kiekalla kakkosta. Sauli on kannanotoissaan ollut hieman liian konservatiivi mun makuuni ja tietyissä kysymyksissä omiin näkökantoihini nähden liian uusliberaali.

    Haaviston kyky koota ihmisiä yhteen on tehnyt muhun vaikutuksen presidenttikisan aikana. Haavisto on saanut puolelleen mun mielestä todella heterogeenisen joukon äänestäjiä viitasaarelaisesta helluntaiseurakunnasta Etelä-Helsingin hipstereihin. Se on mun mielestä taito, jota presidentiltä vaaditaan. Mä uskon myös, että Pekka on kansanedustaja- ,-EU ja YK-tehtäviensä kautta saanut melko kattavan kokemukseen pohjautuvan tietotaidon yhteiskunnallisista ja globaaleista kysymyksistä. Keskustelu- ja esiintymistaidoissa Haavisto vie mun mielestä voiton. Haaviston vieressä Niinistö vaikuttaa jäykkikseltä, vaikka varmasti myös Sauli on tehtävään ihan yhtä pätevä.

    Mä olen myös huolestuneena seurannut Haaviston kannattajien loanheittoa. Se ei imartele ketään, enkä usko Haaviston ilmiöstä kovinkaan nauttivan. Tästä oli mun mielestä osuva kannanotto tuolla.
    http://frankmartela.fi/2012/01/suvaitsevaisuus-voitti-vastajytkyn/

    En ihan jaksa uskoa Haaviston voittoon, mutta tämä on mun mielestä myös hieno kannanotto suvaitsevaisen Suomen puolesta, jossa uralla eteneminen ei tyssää epäolennaisuuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, samaa mieltä tuosta viimeisestä. Tulos on kieltämttä palsamia (tai balsamia) eduskuntavaalien aiheuttamille haavoille sielussani. Ja sikälikin hyvä, että ei oo ainakaan sitä vaaraa, että Suomi sais huonon presidentin!
      Se on kuitenkin vielä lisättävä, että toisaalta mä en myöskään halua, että pelkkä vähemmistöön kuuluminen on myöskään syy siihen, miksi joku valitaan tärkeään tehtävään. Mä äänestin eka kierroksella humaaneja arvoja (vaikka se onkin vihreä, en ikinä äänestäis vihreitä muuten lähinnä siksi, että niiltä puuttuu selkeä linja monessakin asiassa) mutta nyt yritän laittaa nämä suvaitsevaisuus- ja protestilasit syrjään ja pohtia, että kummalla siinä pressan hommassa oikeesti on enemmän annettavaa. Ja kummalla taas ehkä enemmän sit jossain muualla.

      Poista
  4. Mä äänestän Haavistoa kuten varmaan arvasitkin :D

    En tapani mukaan kyennyt katsomaan vaalipippaloita koska kävi sääliksi ne hävinneet. Näin käy aina, urheilun katsominenkin tuntuu (sen ohella että se on musta yhtä tylsää kuin lännenleffat) hankalalta kun sydäntä särkee niiden häviäjien puolesta. Voi Väyrynen, voi Lipponen! Ja kumpaakaan en silti kuunaan äänestäisi. Sen lisäksi mua säälitti myös Haukion hiillostus, se vaikuttaa vähän sellaiselta vetäytyvältä runoilijattarelta ja toimittajan hönöt kyselyt selvästi ärsytti sitä ja koko tilanne jännitti.

    Haavistoa äänestän, koska äänestän lähes aina Vihreitä, uskon Haaviston olevan enemmän just "pienen ihmisen asialla" kuten Peikkokin sanoo. Mulle sillä, että Haavisto sattuu olemaan homo, ei sinällään ole todellakaan väliä, mutta tuppaan kyllä ajattelemaan, että jos ihminen kuuluu vähemmistöön, sillä on yleensä kokemusta jonkinasteisesta syrjinnästä, joka taas tekee empaattisemmaksi muitakin vähemmistöjä kohtaan.

    Tosi hyvä tuo linkkaamasi "vastajytkykriittinen" kirjoitus! Juuri noin se on, itse miellän Haaviston nimenomaan diplomaattiseksi sovittelijaksi enkä kansan kahtiajakajaksi. Ja siksikin jamppa saa ääneni.

    Olen muuten täysin aiheeseen liittymättömästi kutsunut lasta pitkään "Kakka-Haavistoksi", eeeeeh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tosi vaikea oli arvata. :)

      Totta muuten toi säälitys, mun sydäntä hieman kouraisi sekä Lipposen että Väyrysen puolesta. Kun he nyt kuitenkin olivat hommassa ihan tosissaan, toisin kuin esimerkiksi kolmas Paavo tai Soini.

      Mä oon jättänyt äänestämättä tasan kerran sinä aikana, kun mulla on ollut äänioikeus ja se oli silloin, kun pressanvaalien toka kierroksella olivat Aho ja Halonen. En vaan voinut antaa ääntäni kummallekaan. Nyt tilanne onkin sitten ihan päinvastoin, mutta kai tätä vois pitää positiivisena ongelmana!

      Poista
  5. Täältäkin menee ääni Haavistolle vaikken helsinkiläinen hipsterssi olekaan vaan farmarilla ihan ajellaan:)

    Mä olisin äänestänyt Niinistöä sillon edellisellä kerralla jos ei ois ollut nainen vastassa ja muutenkin tykkäsin vuosituhannen vaihteen Niinistöstä. Sittemmin tää puhemiehen rooli ja hommat finanssimaailmassa on jotenkin tosiaan mun näkökulmasta tehnyt hänestä katkeran ja ylimielisen ja semmoista pressaa en halua. Pitäs 6 vuotta katsella tuota naamaa ja antaa hänen edustaa suomea.

    Haaviston äänestäminen on luonnollista kun äänestää Vihreitä muutenkin kaikissa vaaleissa ja tosiaan ideologia on lähempänä omaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä äänestin viimeks Niinistöä, kun mulle se sukupuoli ei oo mikään itseisarvo. Mullakin on vähän sellainen kuva, että Niinistö on väsynyt, mut eipä se ihme oo ton pyörityksen keskellä. Eikä sellanen revittely taida olla sen tyyliä, enemmän se onkin asiatyyppi.

      Mua on suuresti ärsyttänyt ne Muumimamma-vertaukset, varsinkin kun Halosen kanssa läheisiin tekemisiin joutuneet ovat kertoneet rouvan olevan kaikkea muuta. Haaviston persoona mua kiinnostaa, nyt mulla on siitä aika ohut kuva - olis kiva nähdä vähän särmää. No ehkä sitä löytyy jossain vaaliväittelyssä, kai sellaisenkin vois katsoa kunnolla nyt, kun ei enää tarvi kuunnella Väyrystä ja kumppaneita siinä sivussa. :)

      Poista
  6. Täytyy kommentoida sen verran, että itse äänestän sitä presidenttiehdokasta, joka arvoiltaan, kokemukseltaan ja yleiseltä olemukseltaan on mielestäni sopivin presidentin virkaan. En henk. koht. välitä muiden hypetyksestä, ylimielisyydestä, Jenni Haukiosta, homokeskustelusta (miten se liittyy mihinkään - ihan oikeasti?) tai mistään muustakaan ulkopuolisesta seikasta. Protestiääniä en ole koskaan ymmärtänyt. Politiikka on minulle eritoten syvä oikeudenkokemus, ei muuta. Siksi Haavisto. Niinistön kantaa moniin poliittisiin asioihin en vain allekirjoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin mäkin mielelläni kuvittelen päättäväni, mut huomaan silti, että mulle iskee melkein aiheessa kuin aiheessa kapinamieliala, jos tuntuu, että kaikki yrittää tuputtaa jotain vaihtoehtoa. Oikeesti politiikassa pelataan kuitenkin paljon mielikuvilla, jotka välittyy median (sekä perinteisen että sosiaalisen) kautta, enkä mä ainakaan usko välttyväni vaikutuksilta kokonaan. Toki jokainen sit tulkitsee ja prosessoi asioita omalla tavallaan ja tietenkin helposti lukee asioita sitä omaa kantaa ja ajatusmaailmaa tukevasti.

      Huvittavaa on, että mä huomaan puolustavani Haavistoa, jos joku markkinoi mulle Niinistöä ja päinvastoin. :) Ehkä mun olis parempi poistua Facebookista seuraaviksi viikoiksi, kun nyt jo tahtoo ahdistaa koko vaalit. Onneks ollaan se viimeinen viikko ennen vaaleja reissussa!

      Poista
  7. Mulla on myös ongelma kakkoskierroksella. Oma ehdokkaani ei (tietenkään) mennyt läpi, mutta periaatteesta äänestin kuitenkin lähinnä omia arvojani vastaavaa ehdokasta (ja samalla puoluetta kyllä kans, täytyy myöntää, vaikka miten olisivat henkilövaalit) sen sijaan, että olisin alkanut petailla Salelle vastavoimaa kakkoskierrokselle.

    En oo Pekan tahi Saulin kanssa monista asioista samaa mieltä, toisista olen. En haluaisi äänestää kokoomuslaista ehdokasta, mutten kyllä vihreääkään. Pakko kai on vielä uudestaan upota noihin vaalikoneisiin ja yrittää selvittää, kumpi olis parempi. Vastapuoli lyttää toisen ulkomaankokemusta yhtä ahkerasti kuin oma porukka kehuu, etten usko enää kumpaakaakaan. Sen sijaan uskon kyllä, että kummasta tahansa tulee ihan ok presidentti, mutta kumpikaan ei ole "minun presidenttini".

    Me ollaan kotona jo vähän täynnä tätä sosiaalisen median ylimielistä "Totta kai jokainen akateeminen älykäs kulttuurihenkilö äänestää Haavistoa" -propagandaa. Mieheni uhkasi vähän sun tavoin äänestää Niinistöä ihan vain äänestääkseen Pekka-ilmiön hurmosporukkaa vastaan. Hypeallergisille tällainen saattaakin aiheuttaa vastareaktioita, mikä ei varmaan Haaviston itsensä tarkoituksena kuitenkaan ole.

    VastaaPoista
  8. Ja olitkin sillä aikaa sanoittanut jo itse ajatukseni edellisessä kommentissasi, hoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Great minds jne. Ja siis tismalleen samaa mieltä tosta hypetyksestä! Yritän myös pitää mielessä, että ei se Tarzakaan ole koskaan ollut mun presidentti, mutta eipä se suuresti mun elämistä ja olemista ole häirinnyt. Jotkut asiat se on hoitanut hyvin, toiset vähän huonommin mut noin yleisesti ottaen ei oo hävettänyt myöntää, että hän on Suomen presidentti.

      Poista
  9. Lähtökohta on musta molempi parempi. Minä farmarilla ajeleva kehien ulkopuolinen lähiöasukki äänesti Saukkia. Harkitsin pitkään myös Peksua, mutta tajusin että silloin olisin äänestänyt viimeaikaisen mediahässäkän tulosta.

    On totta, että Saukki on jäykistellyt turhaan ja ollut osittain ylimielinen. Aina ei ole ollut niin vaan on löytynyt myös rentoa otetta myös itseen. Mutta kokonaiskokemuksen puolesta minusta hänellä on kompetenssia hoitaa homma kotiin. Ja kyllä mä arvostan ihan sellaisia kosiskelevan humaaneja tekoja kuin 120 000 euron lahjoitus hyväntekeväisyyteen tai pohdiskelevuutta hakevat kirjat. Jostain syystä myös loppututkinto olis Pressalla ihan kiva. Niin ja ehkä mä myös arvostan sitä jämäkkyyttä, jota Saukki on osoittanut talouspolitiikassa. Aina ei voi olla vaan kiva.

    Toisaalta Pekkis on suvaitsevaisempi ja varmasti toisi uutta fressiä ajatttelua pönötystehtävään. Toisaalta mua taas huvittaa Pekkiksen huippusuosio juuri nyt. Herra on kuitenkin pudonnut eduskunnasta eikä hänen tekonsa ympäristoministerinä ollut niin huikeita kuin odotettiin. Tällä tarkoitan vaan sitä, että isolla osalla ihmisistä tuntuu perustuvan kanta ihan lähiajan fiiliksiin ja varmaan tehokkaaseen kampanjointiin. Itse ajattlen, että jos herran kyky olla esillä ja jatkaa linjakkaasti asioiden eteenpäinviemistä säilyy, kuuden vuoden päästä hän olisi ihan eri asemassa myös tekosjen näkökulmasta. Kypsää pressa-ainesta.

    Tästä nyt vois lätistä loputtomasti. Mä olen iloisin siitä, että kumpikaan vaihtoehto ei hirvitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin, tätä rataa munkin ajatukset on alkaneet kulkea. Median näkökulmasta asetelma on tietysti herkullinen: tiukan miehen maineessa oleva Sauli-äijä, josta on leivottu pressaa jo edellisistä vaaleista asti ja sitten haastajana kiva rauhanrakentaja-Pekka, söpö vaihtoehto, jonka äänestämisestä saa hyvän mielen. Musta voi ihan yhtä hyvin kysyä, että miten paljon Haukion paidansilittämiset liittyy kykyyn hoitaa presidentinvirkaa, jos ja kun Haaviston homous ei siihen vaikuta (niin kuin siis itsekin ajattelen)?

      Sellainenkin kävi mielessä, että jos ja kun mennään taas kohden tiukempia aikoja, niin kumman herroista silloin haluaisin olevan kansakunnan keulassa. Olkoonkin, että valta on tietenkin nimellistä, mutta kyllähän globaalitalouden aikana presidentillä ulkopolitiikan johtajana on roolinsa myös siinä.

      Sen, mitä olen noita herrojen vastauksia eri kysymyksiin lukenut, ovat he monissa asioissa hyvin samoilla linjoilla. Tavoitteetkin ovat kovin samanlaiset, vaikka painotuksissa toki näkyy puoluepoliittinen tausta.

      Haaviston suurin etu on mun silmissä se, että jonkun on näytettävä tietä siinäkin, että valtion johtoon on voitava valita ihmisiä huolimatta heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan (tai väristään tai muusta vähemmistöseikasta huolimatta). Väistämättä on kyllä käynyt mielessä sekin, että suomenruotsalaisuus ei taitais olla ihan yhtä mediaseksikäs vähemmistöominaisuus tässä skabassa, heh. :)

      Eli kyllä, vatvoa voisi suuntaan ja toiseen. Saapas nähdä, mihin mun mieleni lopulta asettuu, kun kampanjointi kiihtyy!

      Poista
  10. Olen samaa mieltä, että Haaviston kannattajissa esiintyy nyt ylimielistä voitonhuumaa, joka purkautuu huonona käytöksenä. Mutta ehkä havaintoni johtuu myös siitä että verkostoni ovat täynnä Haaviston kannattajia, joten en näe vaikkapa kokoomuslaisten riemua.. ;)

    Sitä ei kuitenkaan minusta ole laskettava Haaviston viaksi, ja on ikävää jos se tosiaan karkottaa häneltä äänestäjiä.

    Olen kovin skeptinen Haaviston pärjäämisestä toisella kierroksella, vaikka sitä toki toivoisin. Eli jos ehdokkaat ovat mielestäsi tasavahvoja, anna ääni sille, joka sitä enemmän tarvitsee ;)

    VastaaPoista
  11. PS: Hieno uusi lookki blogissa :) Ja hauskaa kun postaat ei-lapsiaiheistakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mulla on sama, että esimerkiksi Naamakirja-piirini on täynnä Haavisto-hehkutusta. Tosin tiedän siellä olevan toisenkinlaisia ääniä, mutta jostain syystä he eivät ole kovin innokkaita soittamaan suutaan. Ehkä siksi, että Haaviston arvostelu koetaan helpommin suvaitsemattomuutena? En tiedä, se on vaan käynyt mielessä, kun esimerkiksi Niinistön puolisoa saa ilmeisesti käyttää häntä vastaan mutta Haaviston ei (niin kuin siis ei pitäisikään).

      Toki myös tuntemissani Haaviston kannattajissa on paljon herrasmiehiä (sukupuoleen katsomatta), jotka arvostavat molempia kandidaatteja ja käyttäytyvät ihan siivosti.

      Ja hei kiitos kovasti! Kiva kun tykkäät. Mä tykkään kovasti tästä viimeaikaisesta keskustelusta täällä, joten ehkä mä nyt sit uskallan jatkossakin kirjoittaa muistakin kuin lapsijutuista.

      Jotenkin nyt vasta muuten luin kunnolla sun blogiakin, ja käytänpä tilaisuutta hyväkseni ja kiitän häävinkeistä. Luin miehellekin ja aika moneen kohtaan tuli jo check. Jatkoa ootellaan siis! :)

      Poista
  12. Mun mielestä Niinistö vaikuttaa siltä kun se haluaisi jäädä eläkkeelle, enkä halua presidenttiä, jolle se homma on eläkevirka. Haavistolle se olisi vielä ponnahduslauta muihinkin kv-tehtäviin pressakauden jälkeen, mikä taas olis Suomelle hyvä juttu.
    Ahtisaari tosiaan saisi Haavistosta sen kuuluisan seuraajan. Pekkis on jotenkin humaani tyyppi ilman sitä pönkkää valtiomiesmäisyyttä, ja se tosiaan tuntuu saavan ihmiset liikkeelle. Siinäpä ne syyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahtisaarihan ei tosiaan ollut presidenttikautenaan kovinkaan arvostettu, vaan on puhjennut kukkaan (heh) vasta sen jälkeen. Vähän olen taipuvainen ajattelemaan, että Haavistonkin paras aika on vasta tulossa. Minun silmissäni pressan virka ei ole oikea paikka kypsyttelylle, mutta siitä, onko Haavisto sitten jo tarpeeksi kypsä, mulla ei ole vielä tarpeeksi vahvaa käsitystä.

      Niinistössä muhun vetoaa juuri valtiomiesmäisyys, tosin pönäkkyyttä en siitäkään kyllä löydä. Vaikka pieni, sopiva pönäkkyyshän vois olla vaan charmanttia. ;)

      Poista
  13. Mä ajattelen tästä asiasta varsin yksiselitteisesti ja vähän kylmästi.

    Molemmat ehdokkaat ovat edustavia ja hyviä. Vaikka Haavisto kieltämättä on trendikkäämpi ja letkeämpi kuin Niinistö, en aio ottaa sitä riskiä että Suomi luisuu talousahdinkoon presidentin prioriteeteista johtuen, esim. Venäjä- tai Kiina-suhteita hoidettaessa.

    Vaikka ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus on ihan huipputärkeitä, mun mielestä Niinistön ymmärrys taloudesta ja mahdollinen painotus esim. viennin edistämiseen on nyt - siis tällä hetkellä - paikallaan. Lisäksi Haavistossa on jotain, joka saa minut epäilemään muuttuisiko maailma oikeasti noin pehmeän tyypin näpeissä. Mitä jos tulis kova paikka?

    Haavistosta pitäisi tehdä pressanvaalien jälkeen joku Suomen ylidiplomaatti-ihmisarvoasiamies. Ykköstehtäväksi Suomi-brändin rakentaminen; avoimuus, suvaitsevaisuus ja arvostus edellä.

    Ei ala aika uus,
    Jos valkkaat numeron kuus,
    Mut ei tuu takkiinkaan
    Vaan varmaan voitetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä tän jutun allekirjoitan. Oon kääntymässä väkisinkin sille kannalle, että Haavistolle paras duuni on joku muu ja että näistä kahdesta tähän hommaan parempi on Niinistö. Olishan tää pitänyt arvata. :)

      Poista
  14. Hyvä aihe, kertakaikkiaan. Vaikkakin olen myös sitä mieltä, että naamakirja olisi paree pitää kiinni seuraavat viikot, mikäli haluaa säilyttää jonkinasteisen objektiivisuuden tähän vaaliasiaan. Mun ystäväpiirissä kun tuntuu olevan kovastikin mielipiteitä aiheesta.

    Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että Haavisto on tosi hyvä tyyppi. Sen kanssa on varmasti kiva tehdä töitä ja luultavammin se on myöntyväinen suuntaan jos toiseenkin. Se mikä siitä nimenomaan tällä hetkellä uupuu on mielestäni nimenomaan sellainen jämäkkyys, jota johtajalta henkilökohtaisesti odotan.

    Periaatteessa presidenttiä voisi kait verrata yrityksen toimitusjohtajaan ja jos nyt haluaisin jossain yrityksessä työskennellä niin luultavammin toivoisin sinne toimitusjohtajaa, joka on pätevöitynyt eritoten talouden maailmassa. Toki humaaniuttakin tarvitaan, joten siinä menisi pointsit kyllä Pekalle. Harmi vaan, että yritysmaailma on usein aika kylmä ja julma, joten silloin on hyvä että löytyy vähän myös sitä teflonpintaa ja jämäkkyyttä (jota en myöskään ole vielä toisella ehdokkaalla nähnyt).

    Se että joku edustaa jotain vähemmistöryhmää (naiset johtajina, seksuaalinen suuntaus tms.) on mielestäni toissijaista. Toivoisin toki että se olisi toissijaista myös muille, ettei se pääsisi liikaa vaikuttamaan vaalien tulokseen vaan että ihmiset uskaltaisivat oikeasti valita mielestään paremman ehdokkaan.

    Mitä Niinistöön ja sen jöröjukkamaiseen olemukseen tulee niin, mielestäni se on vaan vähän peloissaan tunteidensa näyttämisen suhteen. Helppoahan on vaimolle myöntää kiitokset ruuanlaitosta ja silityksestä, vaikka oikeasti ehkä haluaisi sanoa, että "kiitos että olet kuunnellut ja tukenut ja silittänyt päätäni vaikeana hetkenä". Mä luulen, että Niinistö on Karpelan aikana saanut siipeensä ja tarpeekseen median vaikutuksesta sen yksityiselämään ja on nyt ehkä senkin takia vähän varpaillaan- niin ja joillekin tuon ikäisille miehille tunteiden julkinen näyttäminen on jostain syystä = heikkous. Mä epäilen, että Niinistö on sen verran tätä maailman menoa nähnyt monesta eri kulmasta, että se saattaa olla hyvinkin erilainen mitä se antaa mediassa ymmärtää.

    Nojoo, mun kanta taisi tulla selväksi ja se tuntuu mukailevan monen muunkin mielipidettä aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuin tossa Kisullekin vastasin, niin väkisin kyllä alkaa sympatiat kääntyä - tai oikeastaan ovat jo kääntyneet - tälle kannalle. Oon myös sitä mieltä, että Niinistön varovaisuus ja jopa hämmennys tulkitaan herkästi ylimielisyydeksi, varsinkin nyt kun vastakkainasettelun kannalta on niin herkullista, että se on yrmy ja Haavisto söpö ja mukava.

      Poista
  15. Todellakin samaa mieltä. Ei muuta kuin äänestysintoa. :D

    VastaaPoista
  16. Minulla taas täyttyy fb:n seinä Haavistoa parjaavien kokoomuslaisten tai muiden saulifanien välistä aika törkeiksikin menevistä linkityksistä, kuvista yms. Itse asiassa ei ole tainnut tulla yhtään Niinistöä pilkkaavaa viestiä yms. Oisko tällä yhteys siihen, että suurin osa fb-kavereista on kauppatieteilijöitä...

    Mutta vaikea on valita, taitaa jo toisen kerran jäädä Niinistölle ääni antamatta kannattajien urpoilun takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua tosiaan, että mun seinällä taas Niinistö-urpoilijat loistaa poissaolollaan, vaikka mitä ilmeisimmin niitäkin on. Tai no, joku puolituttu kyllä laittoi jotain typerää, mut sen klikkasin pois uutisvirrasta samantien. :)

      Poista
  17. Kiinnostavia pointteja täällä. Mä äänestän Haavistoa, koska mielestäni hänen ulkopoliittinen kokemuksensa on parempi kuin Niinistön. Niinistö hallitsee paremmin finanssimaailman, mutta se ei yksistään riitä presidentille. Maailmanpolitiikka ei ole vain finanssipolitiikkaa.

    Esiin nostetut vienninedistämismatkat ja muut bisneslobbauskeikat ovat tietysti todella tärkeitä asioita. On hyvä, että suomalaisilla on työtä. Mutta tässä kohtaa on sanottava taas se, minkä puolesta yleensäkin vaahtoan :) Tarvitaanko me sitä 10 000 työpaikka kipeämmin kuin vaikka tiibetiläiset ihmisoikeuksia? Noin karrikoiden.

    Johtajan täytyy ilman muuta olla päämäärätietoinen ja aikaansaava ja pysyä kannassaan. Mun makuun Niinistö on liian jäykkä ja siitä saa usein vähän kyllästyneen, jopa ylimielisen vaikutelman. Ei hän välttämättä sellainen ihmisenä olekaan - ehkä hänen henk.koht. elämässään koetut kriisit ensimmäisen vaimon kuolemasta lähtien ovat tehneet hänestä vähän etäisen oloisen. Oikeastaan sillä onko jäykkis vai ei, ei ole kauheasti tekemistä sen kanssa, onko hyvä presidentiksi vai ei. Eli siinä mielessä kaksikko on mun kirjoissa melko tasoissa :)

    Mitä tohon lokaamiskampanjaan tulee, niin olen kokkareita lämppäävien frendieni sivuilla nähnyt enemmän Haavisto-aiheisia törkyviestejä kuin toisin päin. Mutta veikkaan tämän olevan vain tuuria - molemmissa päädyissä aivan varmasti on lennätelty lokaa toisen niskaan. Se on tietysti molempien ehdokkaiden kannalta tosi ikävää; esim. puolisojen arvostelu ja heihin liittyvä ikävä vitsailu on hanurista.

    Pressan loppututkinto on taas musta aivan toissijainen asia. Se onko saanut gradun valmiiksi vai ei, ei kerro ihmisestä mitään. Jos muut teot ja kokemus puhuvat puolestaan, on aivan yhden tekevää onko maisteri, yo., metallimies vai tohtori.

    Eli syy sille, miksi äänestän Haavistoa on toi ulkopoliittinen kokemus ja kyky sovitella. Jos Haavistolla ei olisi noita em. ominaisuuksia, en äänestäisi, vaikka mies onkin miten sivari, homo ja ihmisoikeusasioihin perehtynyt.

    Se onkin sitten makuasia, tykkääkö enemmän armeijan käyneestä kokoomuspankkiirista vai vihertävästä sivarihomosta :) Näistä asioista kun yksinään mikään ei tee ihmisestä hyvää tai huonoa presidenttiä.

    Tulipa pitkä ja sekava viesti. Kiitti ja anteeksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, mä tykkään pitkistä ja sekavista viesteistä. :)

      Mä en oo ihan vakuuttunut siitä, että Haaviston ulkopolitiikan osaaminen olis mitenkään suvereenia Niinistöön verrattuna. Sen sijaan Niinistöllä on just talouspolitiikan alalla selvästi parempi kokemus, joten mun silmissä kokonaispaketti on laaja-alaisempi. Mun henkilökohtainen mielipide on, että Suomen presidentin prioriteeteissa ne suomalaiset työpaikat pitää tulla ennen tiibetiläisten ihmisoikeuksia, mikä ei tietysti tarkoita, ettei niistä ihmisoikeuksista voisi ja pitäisi puhua myös siinä virassa. Sen sijaan esimerkiks YK-hommissa järjestys pitäis olla päinvastoin, ja siksikin oon kääntynyt sille kannalle, että Haavistolla on enemmän ja tärkeämpää annettavaa jossain muussa tehtävässä.

      Toki Haavistolla yks ihan helvetin iso plussa, nimittäin se, että eräskin bloggari on luvannut muuttaa maahan, jos siitä tulis pressa. :)

      Poista
  18. Ensin on sanottava, että molemmat ehdokkaat ovat mielestäni erinomaisia ja hyvin samankaltaisia.

    Media on hehkuttanut Niinistöä tulevana presidenttinä pitkään. Hän oli minunkin suosikkini, mutta mieleni muutti esimerkiksi Ulkopolitiikka-lehden arvio Haavistosta (Niinistöä listalla ei mainittu). Ulkopolitiikka on kuitenkin presidentin kapeasta toimivalta-alueesta se merkittävin.

    Ulkopolitiikan lisäksi presidentin tehtävät ovat myös verkostoitumis- ja edustustehtäviä. Haavisto on sosiaalisesti taitava, hän on hyvä esiintyjä. Olen ollut opiskelijana hänen ympäristöpolitiikan luennoillaan ja hän sai kyllä 200 opiskelijan salillisen kuuntelemaan kerta toisensa jälkeen tarkasti. Politiikassa esiintymis- ja puhetaito ovat tärkeitä. Lyhyesti: Uskon, että Haavisto olisi hyvä vientipolitiikan edistäjä jo sosiaalisten taitojensakin vuoksi.

    Myös arvojohtajana Haavisto on omaa ajatusmaailmaani lähempänä kuin Niinistö.

    Mitä loanheittoon tulee: sitä on valitettavasti ollut aivan liikaa ja kummaltakin taholta. Nythän Yle uutisoi siitä, että esim. Savossa on vaalivirkailijoiden pitänyt puuttua häiriköimiseen äänestyspaikoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi Ulkopolitiikka-lehden arvio on vuodelta 2009, ja ei oo mun mielestä ihme, että Niinistö ei ole ko. listalla, kun hän toimi tuolloin Suomessa eduskunnan puhemiehenä. Toki Haavisto on listalla ihan ansaitusti, mutta minusta se ei välttämättä kerro muuta kuin senhetkisestä tilanteesta.

      On kyllä harmi, että kannatus purkautuu asiattomuuksina, kun kuitenkin molemmat ehdokkaat ovat herrasmiehiä. En usko kummankaan itse olevan asiasta kovin innoissaan.

      Poista
  19. Nyt kun tämä ulkopoliittinen osaaminen tuli esiin nostetuksi, niin täytyy todeta, että olen jopa vaivaantuneena seurannut Niinistön kannanottoja toisen kierroksen ehdokasvertailujen ulkopoliittisiin kysymyksiin ja presidenttitenteissä käsiteltyihin kysymyksiin. Haaviston osaaminen ja kokemus näissä kysymyksissä saa Niinistön vaikuttamaan totaaliselta noviisilta. En olisi arvannut eron olevan ihan näin kouriintuntuva. Niinistön osaaminen todellakin keskittyy jonnekin muualle kuin ulkopolitiikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huvittavaa, että mun niinistöläistymiseen on vaikuttaneet myös vaalitentit, kun mun silmissä Haavisto peesaa niin monessa asiassa Niinistöä. Kovin yhdenmielisiä herrat kyllä ovat monista asioista, ja mulle suurin ero on ehkä just sitten siinä osaamisen laaja-alaisuudessa.

      Ulkopolitiikkakin on tietysti iso kenttä, ja väittäisin, että ei Niinistö kyllä Haavistolle häviä esim. Euroopan tasolla. Sen sijaan kolmannen maailman asioista Haavistolla varmasti on parempi tietämys, mutta as said, mä luulen, että sillä osaamisella on enemmän ja parempaa globaalia hyvinvointia edistävää käyttöä muissa tehtävissä.

      Voi kuitenkin olla, että tilanne on 6 tai 12 vuoden päästä jo erilainen, ja Haavistonkin aika vielä tulee. Myös siis mun äänestyslippuun, ja sehän on tietysti kenen tahansa poliittisen uran huippu.

      Poista
  20. Korjaan vielä omaa viestiäni: Helsingin yliopistossa Haavisto luennoi nimenomaan kansainvälisestä ympäristöpolitiikasta.

    Suomi hakee tärkeää YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä ensi vuonna. Olisi suuri etu, jos meillä olisi YK:ta sekä rauhanturvaprosesseja tunteva presidentti mukana neuvotteluissa. Ja vielä parempi, jos hän on selkeäsanainen, taitava neuvottelija. Siksi kannatan Haavistoa.

    Joka tapauksessa nämä vaalit ovat herättäneet todella paljon kiinnostusta ihmisissä. Helsingin kaduilla kun kulkee, niin vähän väliä kuulee ohikulkijoiden puhuvan ehdokkaista ja miettivän, kumpaa äänestäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on ihan relevantti plussa Haavistolle. Mutta ihan totta, nämä vaalit ovat puhuttaneet, jos kohta edelliset eduskuntavaalitkin. Olisko jopa niin, että ainakin puhetta olis jossain määrin enemmän kuin aiemmin? Vielä kun suuntaus näkyisi äänestysprosentissakin, sitä odotellessa...

      Poista
  21. Mä en osaa jotenkin laittaa herroja paremmuusjärjestykseen heidän osaamisensa perusteella, kun molemmat vaikuttavat musta erittäin päteviltä. Molemmilla on tietty vahvuutensa, mutta kumpikaan ei mielestäni ole toiseen verrattuna mitenkään ylivertainen. Sen sijaan mulle on kyllä selvää kummasta tykkään persoonana enemmän (vaikka ei mulla toistakaan vastaan mitään ole!), joten tämä ratkaiskoon osaltani nämä vaalit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et varmaan ole yksin tuossa, vähän samoja fiiliksiä täällä! Pidän kuitenkin itseni kohdalla hyvänä merkkinä sitä, että en oo kertaakaan äänestyspäätöksen jälkeen miettinyt, että olisko sittenkin pitänyt valita se toinen. Kummallakaan kierroksella, vaikka äänestinkin eri tavalla. :)

      Poista
  22. "Siinä, missä Niinistön suurin uhka on hänen oma ylimielisyytensä, Haaviston nousu voi tyssätä kannattajien ylimielisyyteen."

    Niinpä, sinä viisas, ihana, viisas nainen.

    Eipä mulla muuta, päätös vähän niinku vielä tekemättä ja muutenkin osallistumisjaksaminen poliittiseen keskusteluun vähänlainen.

    Seurata jaksan kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä voisin mielelläni osallistua kanssasi keskusteluun ihan mistä vaan jossain tässä lähiaikoina, tahtoo sanoa jahka palaamme Känäriältä. IKUISUUS siitä kun on nähty viimeks, mielestäni asiaintila on korjattava viipymättä!

      Poista
  23. Samaa mieltä tästä. Ylläolevasta lainauksesta ja siihen liittyvästä yleisestä asiaintilastakin keskustelen mielelläni myös vaalejen jälkeen. Voitteko palata asiaan Känäriän jälkeen, niin pistetään homma kuosiin.

    VastaaPoista