4.6.2013

Kesävarustelusta sitten vaikka

Päässä taas pyörii kaikenlaista, mutta bloggaus tökkii. Tuntuu, että pitäisi olla jotain deepimpää sanottavaa, mutta kun ei ole tai ei jaksa muotoilla. Tämä on siis tällainen tulpanpoistopostaus, kunhan lätisen ettei ihan kuolisi koko homma.

Kuvassa pahamaineinen hiekkalaatikkomme.
Anyways, ostin siis tänään nakeroille läjän shortseja ja t-paitoja. Pitäkää peukkuja, etten manannut kesää pois. Viime kesänä kevyitä kesävaatteita tuntui olevan ihan liikaa, nyt taas kuvittelin parien lyhytlahkeisten per tyyppi riittävän, mutta kissanviikset. Vaatekertoja menee yksi tai kaksi päivässä, enkä millään ehdi/jaksa/halua pyörittää pyykkikonetta ihan joka päivä. Eikä kaikkia vaatteita toki voi samassa koneellisessa pestäkään, ettei mene hienot värit sekaisin. Minä lajittelen aina erikseen valkoiset/vaaleat, tummat eli mustat/tummansiniset, vaaleammat siniset/vihreät, keltaiset/ruskeat/beiget ja punaiset/oranssit, mutta minä olenkin tässä ehkä hieman turhan tarkka. En vaan ole parempaakaan systeemiä keksinyt. Jos joku on, niin kertokoon mieluusti heti.

Shortsit ja t-paita on hyvä perusasu. Mutta sitten on nämä ongelmat: päähine ja rasvaus. Olen ymmärtänyt, että lapsilla pitäisi olla jokin päähine. Esikoisen kanssa olin asiasta tosi tarkka. Nykyisin olen ihan lepsu. En vaan saa kumpaakaan innostumaan mistään sellaisesta, joka kelpaisi myös minulle. Pienemmälle varmaan pitäisi olla joku Salama McQueen -lippis, mutta en vaan kykene. (Tällä hetkellä sen lempivaate on heikkona hetkenä hankittu Salama-pyjama, jossa se mielellään oleskelisi myös päivisin. No, loppui ainakin se jokailtainen pyjamanpukemisraivarointi. Tosin nyt sitten tapellaan aamuisin siitä, että rakas Salama-paita pitää ottaa pois.) Isomman saisi varmaan ylipuhuttua (tai lahjottua) jonkun päähineen käyttöön, mutta mistä löytäisi kivan lätsän, joka kävisi kaikkeen eikä olisi kamalan hiostava. Ja miten vaarallista on, jos lapsi ei suostu käyttämään hattua? Miten äkkiä sille tulee auringonpistos tai joku muu, mikä? Ja katsovatko muut vanhemmat puistossa, että onpa vastuuton äiti, kun lapset kirmaa ilman hattua? (Tämä viimeinen on näistä tietysti tärkein, ehe.)

Sitten se toinen, eli aurinkorasvaus, jota olemme harjoittaneet kohtuullisen ahkerasti. Se on muuten ihan ok, mutta milloin mahdan oppia rasvaamaan kasvot sujuvasti niin, ettei sitä tavaraa mene silmiin? Ja onko lapsia tapana rasvata kesällä ihan joka päivä, vai vaan jos on tosi lämmin? Sekä kolmanneksi: rasvataanko lapsia päiväkodissa? Mietin vaan, että onko hätävarjelun liioittelua, kun omiani sinne samaan puistoon aina voitelen. Että jos ei ne päiväkotilapset pala, niin tuskin sitten kotihoidetutkaan. Huvittaa kyllä, kun miettii, miten tarkka olin auringostakin esikoisen ollessa pikkuinen. Ahdistuin, jos yksikään auringonsäde edes kosketti vauvaa. No, eivät nuo ole palaneet edes tropiikissa, vaikka en ole niitä UV50-burkhaan pukenut. Jännä, että tässäkin asiassa vissiin järjenkäyttö on sallittu.

Rasvaamisessa on myös se viehättävä puoli, että aurinkorasvattu lapsi kerää itseensä kilon hiekkaa. Siis sen kaiken muun hiekan lisäksi, jonka ne kantavat mukanaan sisään joka päivä. On itseasiassa käsittämätöntä, että pihan hiekkalaatikossa enää on yhtään hiekanmurusta, sellaisia hiekkakasoja olen lakaissut kylppärin lattialta kun herrat ovat riisuneet kamppeensa sinne. Hiekkaa on ihan joka paikassa, välillä pikkuveljen vaippaa myöten (?!). Asumme sentään neljännessä kerroksessa, joten olettaa voisi, että osa hiekasta jää rappuun. Mutta epäilen.

No, mieluummin rasvaan ja taistelen aurinkohatuista kuin kerrospuen fleeceä ja toppahaalaria. Vielä kun itse osaisi kääntää pukeutumismoodin kesävaihteelle, en ole vielä ihan mukana tässä. Tuntuu edelleen ihan hullulta lähteä aamulla liikkeelle ilman takkia, ja pitkähihainen nyt pitää ainakin ottaa. Vaikka se sitten olisi siellä kassin pohjalla koko päivän.

38 kommenttia:

  1. Aurinkorasvaus on kyllä ihan... sieltä. Lämmöstähän sen tarve ei oikeastaan riipu vaan siitä uv-numerosta (paitsi että lämpimällä on tietysti paljasta pintaa). Mä pidän lapsia puistossa paljon pitkähihaisessa uv-paidassa, niin välttyy siltä rasvaukselta.

    Hatusta mäkään en oikein tiedä, pakotan lapset käyttämään niitä, mutta miksi? Tosin kuumalla tuntuu itsestäkin mukavammalta hattu päässä, eli ehkä se jotenkin suojaa tai varjostaa. Auringonpistokselta? Kaikenlaisia mysteerejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun lapset kieltäytyy käyttämästä pitkähihaisia ja uutuutena myös pitkiä housuja. Ennen näitä varsinaisia helteitäkin ne halus välttämättä olla vaan t-paidassa vaikka itse olin suunnilleen vetämässä takkia päälle varjossa. En jaksa tapella kovin paljon vaatetuksesta, kun just nyt tuntuu että noiden kans saa taistella ihan joka asiasta muutenkin. Kai niillä nyt sentään jonkinlainen sisäänrakennettu selviytymisvaisto on et sitten jos oikeesti paleltaa niin vaatteetkin kelpaa?

      Mut hei miten pakotetaan uhmaikäinen käyttämään hattua? Tää mua on kiinnostanut jo pitkään. Siis jos se joko kirkuu kurkku suorana lattialla kun sen laittaa päähän tai sitten repii sen vaan itsepäisesti päästään koko ajan. Ois ehkä pitänyt siirtyä suoraan piposta hellehattuun, niin se ei olis tajunnut tätä paljaspäistä vaihtoehtoa. Mun esikoinen antoi periksi paljon helpommin, pikkuveli on niin riivatun itsepäinen (mistä lie perinyt...) että mä en jaksa. Vai pitääkö mun nyt oikeesti hankkia sille sellainen ehana brändätty autohattu? En kestä! Silmät särkyy!

      Poista
    2. Uhhh. Salamahattu, yyyh. Meillä on semmonen teesi että jos ei hellehattu ole päässä niin ulos ei lähdetä. Ja jos se revitään ulkona pois niin joko se laitetaan takaisin päähän tai palataan sisätiloihin. Tähän asti on toiminut, tosin ipanat testasi tämän tietysti, että olenko tosissani ja ulvoivat aikansa eteisen lattialla. Hellehatun suhteen olen ehdoton siksi että aurinkolasit ei pysy noiden päässä sekuntiakaan kun ovat kuulema epämukavat, ja jotain suojaa niiden silmien nyt kuitenkin pitää saada.

      Poista
    3. Meillä sisälle jäämisellä uhkailu ei toimi, koska yleensä tappelu tulee siitäkin, että lapset ei (muka) halua ulos. Jännä, kun ei ne sit kyllä halua sisällekään kun sen aika. :) Aurinkolasit, mä unohdin ne! Varmaan siksi, että niitä noi suostuu käyttämään - vastoin kaikkia todennäköisyyksiä.

      Poista
  2. Päiväkodissa ei rasvaa, mutta toisaalta ne on yleensä siellä hatut päässä eikä missään biksuissa lentele.

    Hattu suojaa silmiä ja päätä ja sit myös parhaassa tapauksessa säästää tarpeelta rasvata naama.

    Mä oon tässä pohtinut kauheasti sitä, että onko auringossa oleilu vaarallista siis ihan itsessään, vai oliko se palaminen nyt se suurin riski? Miten voi olla, etten tiedä? Aaargh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin oon pilamin tavoin ymmärtänyt, että palaminen on vaarallista, aurinko sinänsä d-vitamiinin tuotannon takia kohtuullisissa määrin puolestaan on hyväksi ihmiselle. Ja auttaa se toki myös moniin iho-ongelmiin, esim. atoopikoille kesä on monesti helpointa aikaa.

      Mäkään en oo muuten toistaiseksi pitänyt poikiani bikineissä puistoissa. ;) Ehkä päiväkodissa ryhmän paine sit helpottaa tätä hattuvastaisuutta, aah taas yksi asia jonka voin pian ulkoistaa yhteiskunnalle! Very liberating!

      Poista
    2. Kylläpä mä nyt tungen nokkani joka paikkaan, mutta pakko mikä pakko. Meillä päiväkodissa pyydettiin tuomaan lapselle kesä-ajaksi oma juomapullo ja aurinkorasva. Eli siellä ainakin rasvasivat lapset ulos mennessä.

      Poista
    3. Mä oon katsonut tuolla puistossa, että päiväkotilaisilla on mukana iso vesisäiliö ja mukeja. Mistä tulee aina huono omatunto, koska se hiton vesipullo se vaan aina unohtuu, ja sit ostellaan jotain pillimehuja...

      Rasvauskäytännöissä on siis ihan ilmiselvästi eroja! Onneks ei muuten itse tarvi rasvata kahtatoista alle 3-vuotiasta, huhheijaa.

      Poista
  3. Punapigmenttiä omaava esikoiseni palaa tosi herkästi, joten olen antanut päiväkodissa ja kerhossa ulkoilupäivinä ohjaajille putelin käteen ja käskenyt laittaa nenään ja poskiin. Kyllä ne laittaa, kun on riittävän skitso aurinkopelkoinen äiti vastassa. ;) Onneksi silti jo näin 3-vuotiaana lapsen iho selkeästi kestää enemmän aurinkoa kuin ihan pienenä. Meillä siis aloitetaan aurinkorasvaus jo keväthangilla. Hattua kanssa pidetään, ennemminkin kyllä sen vuoksi että sellainen lierihattu suojaa niskat ja korvat ja varjostaa kasvojakin, kuin että pelkäisin auringonpistosta. Mua ehkä hiukan epäilyttää se hatun välttämättömyys auringonpistoksen ehkäisyssä.

    Liina: eikös se auringossa oleilu ole itse asiassa ihan hyvästäkin, että saa d-vitamiinia. Kunhan muistaa kohtuuden. Palaminen on pahasta. Näin olen antanut itseni ymmärtää.

    Meillä muuten käytetään vain fysikaalisen suojan antavaa aurinkorasvaa ja se on niin suttaavaa, että välillä ärsyttää. Mut en mä vieläkään taida siirtyä "normi"rasvoihin vaikka 3-vuotiaalle niitäkin kai voi jo ihan suositustenkin mukaan antaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, tänks, tämä taas helpotti.

      Tajusin muuten tästä, että meillä on käynyt tuuri sikäli, että lapsi on tainnut periä isältään myös ihopigmentin. Isänsä kärähtääkin harvoin.

      Poista
    2. Toikin on kyllä totta, että lapsen ihotyyppi vaikuttaa. Mun lapset on vaaleita, mut ei ainakaan toistaiseksi vaikuta siltä, että ne olis kovin herkkiä palamaan. En mä itsekään ihan hirveän helposti kärähdä, joskus vähän jostain punoittaa mut silleen tosi pahasti en ole palanut ikinä. En edes silloin, kun aurinkorasvaa ei näillä leveysasteilla käytetty ollenkaan.

      Poista
  4. Viimeksi tänään puistossa mietin, että mitäköhän muut mutsit ajattelee, kun mä en kulkenut rasvaputelin kanssa lapsen perässä :) Mutta sillä oli pitkät hihat ja lahkeet, ja lierihattu, niin eiköhän se pärjää (eikä ollut edes kuumissaan, kun kävi välillä kastelemassa itsensä altaassa). Ei ainakaan vielä ole palanut.

    Mä oon jotenkin miettinyt myös niin, että on hyvä hiljalleen totutella myös auringonvaloon. Me pysytellään jo päiväunien ajoituksen takia pois keskipäivän auringosta, eli ulkoillaan aamuisin ja iltapäivisin kun aurinko on alhaalla. Jolloin ne säteet ei ole niin vaarallisia (olen antanut itselleni kertoa)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, en siis oo ainoa, joka syyllistyy puistossa aurinkolepsuilusta... :) Epistä että meidän lähipuistoissa ei oo allasta! Sepänpuistossa on kyllä välillä sellainen ruiskusysteemi, mut ei se oo sama. Uimaranta olis kyllä aika lähellä, mutta en oo uskaltanut toistaiseksi lähteä noiden kans yksin veden äärelle. Vaikka tuskin se on kauheesti vaarallisempaa kuin antaa vaikka tuon alle 4-vuotiaan pyöräillä täällä keskustassa.

      Yleensä mekin ollaan kyllä ulkona just aamupäivällä ja iltapäivällä. Ehkä tää lasten taipumus nukkua päiväunet kuumimpaan aikaan on ihan luonnon sanelema juttu, vähän niin kuin siesta tuolla etelämmässä. Kyllä vaan on nerokkaasti luonto järjestänyt tämänkin asian!

      Poista
    2. Allas on kyllä huippu! Mutta se on siis sellainen muovinen, jonka leikkipuiston henkilökunta kantoi heti helteiden alettua ulos, ja virittivät siihen ylle aurinkosuojan, ja sitten niillä on kaiken maailman kastelukannuja ja veneitä ja muita vesileluja siinä. Lapset on ihan tohkeissaan! Mä niin tykkään meidän leikkipuistosta :)

      Poista
    3. Mä just sovin perjantaiks leikkitreffit altaalliseen puistoon, että mekin päästään läträämään. Pienempi kiskoi jo tänään Koffin puistossa paitaa päältään ja oli menossa koristelammikkoon uimaan... Onneks ehdin ottaa kiinni! :)

      Poista
  5. Musta tuntuu, että me suomalaiset ollaan vähän pöhköjä kaiken rasvaamisen ja pukemisen kanssa. Eihän se palaminen ole ollenkaan hyvä juttu, mutta jos katsoo ympärilleen niin erittäin harvoin näkee punaiseksi karahtaneita lapsia. Jos välillä muistaa rasvata, niin ehkä se riittää?

    Rouva itse tarvitsee ehdottomasti tän paidan? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aa apua, kiva kun muistutit, mä unohdin osallistua! Luin sen postauksen kännykällä ja en jaksanut sillä kommentoida. Teenkin sen nyt het!

      Toi on ihan totta, että harvoin noi muksut lopultakaan palaa. En mä muista itsekään kovin pahasti lapsena kärtsänneeni, vaikka ei tosiaan silloin kukaan rasvannut Suomessa itseään tai lapsiaan.

      Poista
  6. Hei sulla on kiva blogi! :)

    Itse keskisessä Euroopassa asuvana en ole hatuista ja aurinkorasvasta mitenkään yli-innostunut tai tarkka; ei ole täällä niin tapana. Toki yritän hattua pitää noilla päässä, ja jos tiedän että ollaan pidempään suorassa auringonvalossa (harvoin...) niin rasvaan niitä. Samoin rasvaan päiväkotiin viedessä, koska toivovat sitä. Rasvailevat sielläkin kyllä tarpeen mukaan myöhemmin päivällä. Ihotyyppi on omilla penskoilla vaalea, vähintäänkin melko helposti palava (mutteivat ole koskaan kuitenkaan toistaiseksi palaneet!).

    Onneksi olen kai sen verran "outsider" täällä, ettei toisten äitien mielipiteet ja silmien muljauttelut paljon hetkauta (jos sellaisia on). Ja sitäpaitsi omat lapset on todennäköisesti kuitenkin usein tarkemmin auringolta suojattuja kuin monien muiden...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos :)
      Mä luulen, että tämänkin riskin minimointi on tällainen aika suomalainen ilmiö. Niin kuin sekin että joku jaksaa seurailla toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Aika monessa muussa maassa ollaan jotenkin paljon huolettomampia lasten(kin) kanssa. Ehkä pieni relaaminen ei tekis pahaa täälläkään!

      Poista
  7. Minä olen jotenkin ollut siinä ymmärryksessä, että pään kautta ihminen hikoilee aika paljon (ja lämpö haihtuu sitä kautta helposti, kenties yhteydessä toisiinsa :D), niin olisiko että kun pitää hattua, nestettähaihtuu vähemmän, ei tule niin helposti auringonpistos (eli nestehukka)? Vaatetus muuten suojaa siltä palamiselta.

    Sama juttu talvella pipon kanssa,pipo suojaa siten kylmyydeltä? Tämä olinyt tämmöistä arkijärkeilyä, pitäisi kysyä joltakin lääkäriltä olenko hakoteillä.

    Joskus noita rasvausasioita kyselin apteekissa,niin sielläoli omat suositukset kem/fys. rasvoista, suojaaminen ois vaatetuksen kautta parempi kuin sit litkut jotka rasittaa kroppaa kemikaalein. Isommalla sit on jo vähän vapaampaa. Saikohan selvää, kun vastasin vähän kiireessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nestehukkaselitys kuulostaa uskottavalta. Ja siis kyllähän mä itsekin huomaan, että ainakin suorassa auringonpaisteessa jossain vaiheessa tulee sellainen olo, että pitää saada hattu päähän.

      Meillä on ollut niitä fysikaalisia rasvoja mut ne ei oo käytettävyydeltään ihan yhtä hyviä kuin kemikaaliset. Joku lääkäri joskus sanoi, että varsinkin näillä leveysasteilla se aurinkorasvoista saatava kemikaalimäärä on pienempi paha kuin palaminen. Ja vaatteet suojaa totta kai, mut ei mulla oo kyllä sydäntä pakottaa mitään pitkiä housuja ja paitoja päälle jos on helle, nehän läkähtyis puistossa juostessaan!

      Poista
  8. Rasvaan lapset ennen päiväkotiin menoa aurinkopäivinä, kyllä ne nimittäin siellä palaa. Päiväkodissa on yksi purkki myös, jos aamulla on pilvistä ja iltapäivällä sitten paahtaa...Lippis tai lierihattu niillä on päässä ja muuten normit kesävaatteet. Keksipäivällä suositellaan muutenkin sisälläoloa ja päikyssä ne on lounaan jälkeen nukkumassa, joten eivät edes oleile pihalla paahteisimpaan aikaan. Mitkään rasvat eivät suojaa pahimmilta UV-säteiltä. ihan lasten aurinkorasvoja oon laittanut. Se on yleensä vauvoille se suositus, että ei ravaisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, lounaan jälkeen on meilläkin päiväuniaika, vaikka toinen ei aina nukukaan. Mut tulee kuitenkin oltua poissa auringosta. Ja ainakin täällä noissa puistoissa on myös varjoisia paikkoja, eli ihan suorassa auringonpaisteessa ei tarvitse olla.

      Niin vauvoille ei kai suositella kemikaalisia suojia ja muutenkin ne pitäis pitää varjossa, joten ei meillä vauva-aikana kovin montaa kertaa aurinkorasvaa käytetty.

      Poista
  9. http://www.stuk.fi/ihminen-ja-sateily/sateilyn_terveysvaikutukset/uvsateily/fi_FI/uvsateily/

    meidän päiväkodissa rasvataan, oma rasva pitää olla. jos ei ole niin lainaavat kyllä omastaan mutta ei saisi tulla tavaksi. meillä on siellä 50-rasvaa, kuten kotonakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, me on käytetty aurinkorasvaa kotona aika ahkerasti (vaikka hatun kans onkin lepsuiltu :), toivottavasti sit päiväkodissakin on vielä tapana! Vähän hankala perustella lapsellekaan, miks kotona pitää rasvata ja dagiksessa ei...

      Poista
  10. Täytyy lisätä tänne, että kyllä mä lapsena paloin, monta kertaa (että tiedän sitten, mistä se ihosyöpä on tullut), ja esikoiseltakin on kerran käsivarret palaneet kun en ollut tajunnut hääjuhliin rasvata ja jonkun tunnin oli pihalla mekossaan.

    Mutta meillä ei onneksi juuri riidellä mistään vaatetuksesta, eli saan ne niihin pitkähihaisiin puettua ja hatutkin päähän, ainakin suurimman osan ajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muistan vaan pari kertaa, että kun oli koko päivän ollut ulkona ja uinut ja hillunut, niin saunassa vähän kirveli olkapäitä. Mut siis totta kai lapset voi palaa ja niiden ihokin on herkempi, ehkä se tuntuu että aikuisena (= yli 15-v.) kärvähtämisiä on sattunut enemmän, kun lapsena ei koskaan maannut tai istunut paikallaan. Kuulemma maatessa saa nelinkertaisen määrän säteilyä verrattuna seisomiseen! No, nythän ei taas moneen vuoteen oo ollut sitä ongelmaa, että olis ehtinyt auringoissa makailemaan...

      Meillä asuu kaks (no kolme, en mäkään kaikista helpoin tapaus ole) kohtuullisen tarkkaa pukeutujaa. Pitkähihaiset esim. on ihan nounou. Mut kuten tuolla ylempänä mainitsin, niin aurinkolasit sentään kelpaa molemmille!

      Poista
  11. Dr. Beckmannin liinoilla voi pestä sekapyykkiä ilman värjäytymisen vaaraa. Lajittelen tummat, pinkit (tyttölapsi löytyy, juu ;)) ja vaaleat, vaikka noilla voisi ilmeisesti pestä ihan kaiken sekaisin.

    Ihan samoja aurinkoasioita olen pohtinut. Meillä kuopus on tosi vaalea ja punapigmenttinen. Rasvailen tehokkaasti, ennen pidin molemmilla lähinnä pitkiä vaatteita, mutta nyt tänä kesänä tuli sellainen angsti, että kesällä pidetään kesävaatteita, prkl. Tänäänkin kuitenkin olimme sisätiloissa vasta yhden jälkeen :/

    Huoh ton hiekan kanssa. Tänään olen kahdesti imuroinut hissin, kun kuopus on tyhjentänyt sinne 100 litraa hiekkaa sandaaleistaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on niitä liinoja, mut en luota silti siihen, että ihan kaikki vois laittaa sekaisin. :) Esimerkiksi vaaleankeltainen menee tosi herkästi likaisenvihertäväksi, jos pesee sinisten tai vihreiden kans ja kirkkaanpunainen värjää vaaleat kohdat pinkeiksi.

      Kävelin äsken paljain jaloin eteisen lattialla, josta kuopus oli jostain syystä rullannut maton sivuun. Huomasin, että siitä ei puutu kuin lapio ja ämpäri niin lattia kävis ihan hyvin hiekkalaatikosta... Joten lähdenpä tästä imuroimaan. :)

      Poista
  12. mutta siis mä olen hysteerisempi niiden aurinkorasvojen sisältämiin myrkkyihin, kun olen jostain joskus lukenut (älä kysy!) että lapsilla ne imeytyy ihon läpi ja aiheuttaa kaikkea kamalaa, nii en ole käyttänyt lapsilla aurinkorasvoja juuri ollenkaan. mutta lapset onkin semmosia ruskettuvaisia, eikä rasvat ole edes olleet tarpeen. päiväkodissa ne on toivonut rasvaa tuotavaksi, ja kompromissina rasvaa saa laittaa poskipäihin ja käsiin jos ne niin katsoo.

    hattuja sen sijaan pidän niillä suht hysteerisesti kesällä, itse kun oon muutaman kerran saanut auringonpistoksen, ja tiiän kuin kamalaa se voi olla. neidille saa päähän minkä tahansa huivin tai lippiksen jos vähänkään värit mätsää, pojalle puoliso on ostanut jotai "tosi cooleja" etnies-lippiksiä, joissa on joku tärkee ihme tarra lipassa :) on ne mustaki passeleja, kundille se tarra on "se juttu"...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistava lähdeviite joo :) Eiks ne fysikaaliset suojat oo sellaisia, jotka ei imeydy mihinkään? Mä en henk.koht. usko että se kemikaalialtistus näillä kesäpäivillä on niin kamala, kun useimmiten rasvaus on just tota nenä-posket-käsivarret-linjaa.

      Voi hattu! Ostin kuopukselle yhden ja se ei suostu edes kokeilemaan. Mut ikinä noista ei kyllä tiiä, ne saattaa ihastua ihan ihme asioihin, just johonki tarraan tms.

      Poista
  13. Mä oon ehkä vähän turhankin tarkka aurinkorasvauksesta, mutta oon kanssa ymmärtänyt että ne rasvojen kemikaalit on kuitenkin pienempi paha kuin ihon palaminen. Niinpä meillä on nyt puolitoistavuotiaalla käytössä pieni ja näppärä Planet Kidin luonnonkosmetiikka-aurinkorasvapuikko (saatavilla ainakin Big Small Shopista) SPF30, josta on helppo laittaa rasvaa käsiä sotkematta, sekä Eucerinin SPF25 aurinkorasva, jossa on vain fysikaalinen suoja ja jota saa käyttää puolivuotiaasta ylöspäin. Molemmat on olleet mainioita, ja fysikaalisen suojan antavien rasvojen tahmaavuuteen sellainen kommentti, että toi Eucerin kuivuu aika nopeasti eikä tahmaa niin pahasti vaatteita ym.

    Tosin siinä Eucerinissa on jotain nanohiukkasia, joiden suhteen mä satun olemaan lievästi hysteerinen, mutta se on sitten taas toinen juttu... :D Anyway oon ottanut sellaisen tavan, että laitan Planet Kidiä kasvoihin siltä varalta että sitä pyyhkiytyy silmiin tai suuhun (koska se kai on nieltynä vähemmän haitallista kuin Eucerin, luulen? ja ehkä se ei kirvelekään niin..? tietopohja on vankka! :D) ja Eucerinia käsivarsiin ja sääriin. Hyvin on toiminut ainakin tähän asti, ja voin tosiaan suositella noita molempia aurinkorasvoja :)

    ... mutta miten ihmeessä saadaan lapsi käyttämään aurinkolaseja myös leikkiessään?! Rattaissa istuessa ja joskus autossa ne vielä pysyy päässä, mut muuten ei oikein... Edes se ei auta, että ostettiin päheet mustat pääkallolasit - peilistä niitä ihaillaan mut käyttöasteessa on toivomisen varaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä aurinkolasit on meillä se helpoin osuus, poikien mielestä ne on coolit. Tai siis isomman mielestä on ja pienempi nyt matkii sitä ihan kaikessa. Avainjuttu on ollut se, että myös isä, tuo idoli yli kaiken muun, pitää aurinkolaseja.

      Ja siis yks toimiva vinkki, jonka jostain joskus sain, oli se, että kannattaa laittaa lasit päähän vasta silloin, kun aurinko paistaa lasta suoraan silmiin. Siten lapsi huomaa, mitä hyötyä niistä on. Siis ei kannata laittaa esim. jo sisällä, ennen kuin laseista on tullut rutiinia.

      Meillä taitaa tällä hetkellä olla Avenen (en jaksa nyt tarkistaa, mihin ja miten päin tuohon tulis niitä aksentteja :) 50-kertoimista lastenrasvaa ja myös ehkä Vichyn ja oiskohan jonkun Biothermin tai vastaavan. On saatu niitä lahjoituksina apteekissa ja meikkaajana työskenteleviltä lapsettomilta sukulaisilta, ja kaikki on menneet käyttöön. Mä oon sen verran leväperäinen tässä (nykyisin, kun esikoinen oli vauva googlasin netin rikki aurinkorasvojen kemikaaleista....), että kaikki käy! :)

      Poista
  14. Omasta lapsuudesta tuli mieleen yksi pointti lasten hattujen tärkeydestä: melko blondi kaverini poltti lapsena päänahkansa, kun ei ollut hattua päässä. Eli jos on taipumusta kärtsätä helposti, niin hattu päähän ainakin niille penskoille, joilla on jakaus! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toi on kyllä varmaan ihan oikea riski, jos on harva tukka! Mun lapsilla on sen verran runsaasti hiuksia eikä jakauksesta tietoakaan, että en oo tullut tuota edes ajatelleeksi... :)

      Poista
    2. Ei silläkään ollut mitenkään harva tukka, mutta äitinsä oli vetänyt niin sileän jakauksen päähän, että ilman hattua sitten paloi sen jakauksen mukainen viiru päänahkaa... Ja ei, ei ollu tullut siinäkään kenellekään mieleen että näin voi käydä ennen kuin sitten kävi juuri näin :D

      Poista
  15. Hei missä on noin hieno piha??? Täällä myös etelähelsinkiläinen kotirouva terve vaan.

    Vinkkailin omassani tosi hyvästä aurinkovoiteesta, Lovean SK50 lastenvoiteesta. Ei ole synteettisiä ja kemiallisia myrkkyjä, vaan fysikaalinen suoja. Sitä se ei kuitenkaan kerro, miten sen saa levitettyä ilman silmien voitelua. Auttasko iisimmät otteet? ;)

    Täytyypä paneutua tähän kivaan blogiin nyt oikein asioikseen, kun naapureitahan tässä ihan ollaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Sori kun hieman kesti, oltiin mökkeilemässä ja rokkaamassa ja ties missä. :) Me ollaan täällä Hietsun torin kulmilla, missäs te? (Etelä-)Helsingissä on kyllä tosi paljon hienoja sisäpihoja, joista ei näy merkkiäkään kadulle! Paljon hienompia ja vihreämpiä kun toi meidän, mut on meillä sentään hiekkis.

      Täytyy kokeilla tota Loveaa (?) kunhan lahjaksi saatu Avene loppuu. :)

      Ja joo, täytyykin tulla vastavierailulle asap!

      Poista