15.5.2009

Arviolta 2,1 kiloa ehtaa vauvaa

Käytiin taas neuvolassa. Tädin mukaan bebbe mesoo raivotarjonnassa jalat mun oikeassa kyljessä. peppu oikealla pikkuisen kylkiluista alaspäin, selkä vasemmalla ja pää kiinnittyneenä lantioon. Mieskin pääsi kokeilemaan, missä tuntuu vauvan peppu ja hartiat ja selkä.

Painoarvio oli 2,1 kiloa nyt (minkä vuoksi mulla vaan soi päässä se YouTube-hitti kahen kilon siika :) ja 3,6 kg "valmiina". Ens viikolla on lääkäri ja ultra, hauska kuulla, mitä siellä arvioidaan!

Mulla painonlisäystä oli 150 g/vko, ei mitään kummoista siis. Sormet on kyllä niin turvoksissa, että en olis ihmetellyt vaikka olis tullut enemmänkin. Sf-mitta on edelleen oikeastaan tismalleen keskikäyrällä, mutta yläpaine oli pikkuisen noussut edellisestä (nyt 130/70, viimeks 117/78. Tosin mulla se kyllä näyttää aina ensin korkeempia lukemia, kunnes ehdin hetken hengähtää.

Yhyy, mun ihana neuvolantäti jää kolmen viikon päästä kesälomalle ja viimeiset käynnit ennen laskettua aikaa hoitaa sijainen. Ehditään kuitenkin nähdä vielä kerran silloin parin viikon päästä.

Tällä hetkellä olo on aurinkoinen, vaikka viime yö oli ihan tuskaa. Iskiashermo jomotti, lantioon koski eikä sopivaa asentoa löytynyt millään. Heti, kun sain itseni sellaiseen asentoon, että selkään sattui vähemmän, alkoi lapsi protestoida niin maan perusteellisesti, ettei nukkumisesta tullut mitään. Kärsin, huokailin ja kitisin, kunnes tajusin ottaa särkylääkettä. Ens kerralla voisi ehkä muistaa sen olemassaolon jo vähän aikaisemmin...

Nyt aion yrittää saada ajan sinne synnytysosastolle tutustumiseen, jos ne vaan suostuis vastaamaan puhelimeen siellä. Ja sitten käyn taas kerran Kelan sivuilla kyttäämässä, josko ne vihdoin sais sen päätöksen tehtyä. En jaksa enää odottaa!! Vakuutusvarauspäätös tuli sentään eilen postissa, joten ainakin se on kunnossa.

Ja kun asiat on hoidettu, vois olla pienten nokkaunien aika. Aah, mitä ylellisyyttä!

Edit 12.20: Ihan hyvä, että soitin Naistenklinikalle, sillä seuraava vapaa tutustumisaika oli 24.6.! Siis juhannuksen jälkeen, kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Jos olisin vielä jäänyt odottelemaan, niin eihän me oltais ehditty sinne ollenkaan ennen tositoimia.

2 kommenttia:

  1. Ensimmäistä kertaa lukemassa, mutta ei varmasti viimeistä!
    Löysin tänne kun etsiskelin näitä odotusaiheisia blogeja.
    Kirjoitat todella mukaansatempaavasti. Lähdin lukemaan ihan alusta ja ajan kanssa luen blogisi kyllä vielä läpi!
    Nyt siihen ei aika riitä kun pitäisi pakata ja lähteä mökkeilemään...

    VastaaPoista
  2. Kiitos, kiva kuulla :) Teillä onkin aikas ihana sää mökkeilyyn! Meillä vaan heiluu maalitelat, mut ens viikonloppuna on kyllä päästävä landelle nauttimaan kevään tuoksusta.

    VastaaPoista