30.6.2009

Kaikki yhes koos

Joka aamu (ja päivä ja iltapäivä ja ilta) kurkin ihan tohkeissani, että josko täällä, täällä, täällä tai täällä tapahtuisi jotain. Ja jos ei postauksia näy, niin mietin, että johtuuko se Siitä.

Sen sijaan mulla meinaa unohtua, että periaatteessahan myös allekirjoittanut voi poksahtaa ihan milloin vain. Siis vaikka tänään. Tuntuu vaan niin kovin, kovin epätodelliselta moinen ajatus. Olen fiksoitunut sektiopäivään, mutta en oikein tajua, kuinka lähellä sekin on. Siis aikaa lasketaan päivissä, ei enää viikoissa, saati sitten kuukausissa. Mihin nämä kuukaudet oikein meni?

Alitajunta varmaan pui asiaa koko ajan, sillä viime päivinä olen taas kantanut hirmuista huolta siitä, että pieni voi hyvin ja on terve. Pelottaa puhua ääneen vauvasta, kun ei halua ärsyttää kohtaloa. Päähän meinaa väkisin tulla kauhuskenaarioita siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen, vaikka kuinka yritän työntää ne syrjään. Bebbe myllertää aiempaa rauhallisemmin, varmaan sillä alkaa jo aika ahdasta, ja mua alkaa huolestuttaa heti, jos se on puolisen tuntia hiljaa. Että apua, nyt sillä on napanuora kaulan ympäri tai mä olen lytännyt sen unissani nukkumalla sen päällä (jep) tai jotakin muuta kamalaa.

Ja tietysti kyttään myös omaa vointia. Sormet on tänään aivan tolkuttomat nakit - haa, salettiin raskausmyrkytys! Varsinkin kun eilen oli vielä päänsärkyä. Ja pahoinvointia. Ahkerasti googlettamalla voi todeta, että vastaavat oireet voivat merkitä myös maksasairautta. No eikös mulla yöllä kutittanutkin toista jalkapöytää? Maksahan se siellä alkaa sanoa sopimustaan irti, tietysti. Vatsaankin koskee, mulla on varmaan joku tulehdus siellä, tai istukka irtoilee reunoistaan, tai vauvan jalka on mennyt läpi jostain selkäpuolelta. Tai ehkä mun sisään onkin istutettu joku ulkoavaruuden olento?

Kukaan ei kertonut etukäteen, että tähän liittyisi näin paljon huolehtimista. Tai ehkä mulla vaan on päässä jokin asetus väärin? No, lähden hermoilemaan Ikeaan. (Nyt jo ahdistaa, että tulee äkkijarrutus, ja turvavyö lyttää lapsen.) Ehkä sisustustyynyjen vertailu saa mut hetkeksi unohtamaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat kauheudet.

6 kommenttia:

  1. Täällä ollaan yhes koos joo! Seurailen tarkkaan tietty myös sun blogia, vaikka teillä onkin sektiopäivä päätetty :)

    VastaaPoista
  2. Hei kamoon, eihän meillä voi tapahtua vielä mitään, kun meidän laskettu aika on hurjan paljon teidän kaikkien muiden jälkeen!!! T. nimim. "Henkisesti vasta raskauden puolivälissä" :)

    VastaaPoista
  3. Olen oikeasti kade siitä että sulla on "dead line" tiedossa. Tänne on ilmaantunut kaikenlaisia uusia tuntemuksia niin mahaan kuin selkäänkin ja nyt saa kokoajan miettiä että onko tää nyt hyvä juttu, tarkoittaako tää nyt jotain vai pitsiköhän tästä sittenkin oikein huolestua jne. Ja tosiaan... vielä voipi hyvinkin olla kolme-neljä viikkoa tätä edessä. Aaaaaarghhhhhh!! No, ei auta muu kuin asennoitua siihen et viikolle 42 menee ja sit käynnistetään ja se käynnistyskin kestää ja kestää ja kestää ja... vitsit että on taas positiivinen asenne ;)))))

    VastaaPoista
  4. Just tuli mieleen, että Yllätysmamma jäi listauksesta pois, kun oot siellä salasanan takana... Jännä nähdä, kuka poksahtaa eka! Pähkinä voi vetää ihan hyvin tässä loppusuoralla ohi. :)

    Toisaalta toi deadline on hyvä juttu, mutta aina en vaan käsitä sitä - välillä on kauhee paniikki ja välillä taas ei osaa edes jännittää, kun tuntuu niin epätodelliselta koko homma. Sitä paitsi mä oon varma, että tää käännähtää viimeisenä yönä oikeinpäin ja sit meidät lähetetään sieltä sairaalasta kotiin odottelemaan ja sitten kestääkin vielä jotain kolme viikkoa. Silloin saattais mennä hermo. Paljon.

    No mut viimeisiä viikkoja viedään ihan kaikilla joka tapauksessa. Hurjaa!

    VastaaPoista
  5. Löysin tänne Det Knakar i Magenilta. Hörppäsin ison kulauksen kahvia (joo, mutta vain yksi muki päivässä...) juuri kun rupesin lukemaan ja sehän meinasi pikavauhtia suihkuta läppärin ruudulle kun piti ruveta hillittömästi hihittämään. Note to self: olen varmasti täysin normaali (mietin jo aikaisemmin tänään voiko vauvalle aiheuttaa pelkällä kauhukuvien maalailulla jotain...)

    Toivottavasti jaksatte ja ehditte jatkaa bloggaamista vielä vauva maailmassakin, on niin ihana lukea mitä muutaman viikon päästä on tiedossa! :)

    VastaaPoista
  6. No ei ole sinullakaan enää paljoa jäljellä:)

    Miehän menin jo lasketun ajan yli joten saa nähdä...

    Mukavaa odotusta!!

    VastaaPoista