Isän päivä

Meidän ihkaensimmäinen oikea isänpäivä meni aika lailla siinä, että isi huolehti sekä lapsesta että äidistä, jota pikkuisen väsytti eilisten "varpajaisten" jäljiltä. Oli kyllä hauskaa, juhliin oli saapunut melkein parikymmentä ihananaista naista. Klaus K -hotellin saunatilassa pidettyjen kekkereiden ohjelmassa oli saunomista, kylpytakeissa ja pehmotossuissa hiippailua, kikatusta, kälätystä ja Singstarin laulamista. Puolenyön maissa siirryttiin vielä pienemmällä porukalla baariin, ja kotiuduin lopulta vasta kolmen maissa!

Vapaailta teki hyvää, mutta ihan hirmuisen usein en tuota jaksaisi paitsi siksi, että Igen hoitaminen on huomattavasti kivempaa ilman juhlaväsymystä, mylös siksi, että on niin tylsää hommaa se pumppailu. Aikamoista säätöä pumppailla ensin parina päivänä muutama pullo varastoon ja sitten illan ja yön aikana vielä pitää huoli, ettei räjähdysvaaraa synny. Henkisesti oli kuitenkin yllättävänkin helppoa olla poissa kotoa muutama tunti, vaikka mikäs siinä oli ollessa, kun tiesin, että Igge on isin hellässä hoivassa.

Isänpäivää juhlistettiin tänään paketilla ja kortilla. Igge taiteili viime viikolla elämänsä ensimmäisen isänpäiväkortin allekirjoittaneen avustuksella. Väreinä käytettiin peruna-porkkanasosetta ja kuningatarsosetta, ja minä asettelin paperia Igen tahmatassujen alle, kun hän heilutteli niitä onnellisena saatuaan sorkkia soseita. Tuli varsin hieno taideteos, eikö? Ainakin saaja oli kovin otettu. Paketissa oli aikas perinteinen isänpäivälahja, Calvin Kleinin pyjamapöksyt, mutta tällä kertaa ne tulivat aitoon tarpeeseen. Miehen entiset, TODELLA monia vuosia hyvin palvelleet kotihousut nimittäin tulivat maallisen taipaleensa päähän viikko sitten, kun mies nosti Iggeä lattialta ja housut ratkesivat takaliston kohdalta vyötärönauhasta takareiteen asti.

Lisäksi lupasin, että ensi vuonna papi saa astua valmiiseen aamiaispöytään, eikä joudu kahden (Tampereella asuva sisko sisilisko oli yökylässä) kankkuspeikon pekoni-muna-aamiaiskokiksi niin kuin tänään. Ehkä isänpäiväksi voisi kehittää kivempiakin traditioita kuin juhlista väsyneen äidin palvelemisen... :)