16.11.2009

Lapsinero

Igge Ipanan viime päivien harjoitukset tuottivat tulosta: hän onnistui ähräämään itsensä hurjalla kiukulla selinmakuulta vatsalleen vanhempien kannustaessa vieressä kuin suuremmassakin urheilujuhlassa. Ja voi sitä riemua, kun napero kellahti ympäri! Uutta taitoa kelpasi sitten kokeilla uudestaan ja uudestaan. Ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Ja uudestaan ja - well, ymmärtänette yskän. Oli vaan pakko kääntyä ja kääntyä, vaikka väsy iski ja ei olis millään jaksanut. Onneksi viime aikojen ehdoton suosikkilaulu Lohikäärme Puff (osaan sen nykyisin ulkoa etuperin ja takaperin, sillä rallatan sitä Igelle varmaan parikymmentä kertaa päivässä) toimi taas ja väsynyt sankari pääsi unten maille.

Kierähtämisen lisäksi Igen viime päivien lempiharrastus on ollut kiljahtelu. Kaveri kokeilee äänijänteitään niin, että mulla sattuu korviin. Erityisen ihanaa kiljahtelu on kylppärissä - ääni kaikuu niin komeasti kaakeliseinistä, että Igge innostuu aivan uskomattomiin kiljuntasessioihin.

On viime päivinä opittu muutakin. Vauvauinnissa Igge innostui räiskyttämään vettä käsillään, ja sitä intoa on nyt riittänyt öisinkin. Lapsi paukuttaa patjaa, sänkyä, itseään ja välillä myös allekirjoittanutta. Samaa perua lienee sekin, että helistin on nyt pop. Ihan uusi hieno askare löytyi tänään, kun Igge sai revittyä palasiksi lasten kirjakerhon mainoksen (joka muuten oli mun laskujen mukaan noin 700. sellainen - kuinka hiivatin monta lapsille suunnattua kirjakerhoa tässä maassa oikein on??).

Oi ihana Igge, mun taitava poikanen. Oltiin miehen kans pakahtua ylpeydestä, kun Igge tajusi, miten pääsee kiepsahtamaan uuteen asentoon, vaikka joku voisi väittää, että maailmassa on ainutlaatuisempiakin kykyjä... Hyvä, ettei ääni lähtenyt kääntyvää lapsineroa kannustaessa. Mitenköhän käy, kun se oppii kävelemään tai sanoo ensimmäisen sanansa? Luultavasti meiltä katoaa viimeinenkin järki. Heippa vaan.

5 kommenttia:

  1. sä olet Hups ihana :) Kiitos tästä sinulle ja Igelle :)

    VastaaPoista
  2. Niinpä niin:) Piankos siitä lähtee ryömimään! Me ei olla päästy vauvauintiin mutta toissailtana kylvettäessä poju huomasi kanssa että vettä voi läiskyttää...siispä se kasteli koko kylppärin:)

    Eikös olekin ihanaa nähdä kun poju kehittyy ja oppii uusia taitoja? Toisaalta se oma pieni sylivauva alkaa kadota ja tilalle tulee eläväinen ympäristöstään kiinnostunut lapsi!

    VastaaPoista
  3. Hih! Niin tuttua.

    Täällä oli myös melkoiset kannustusjoukot kun Ukko oppi tuon kääntymisen. Toinen katsoi vähän kauhuissaankin kun kaksi isoa ja yksi pienempi ihminen hyppivät, hurrasivat ja taputtivat hänen edessään. ja hänhän oli vain kääntynyt masulleen :D

    VastaaPoista
  4. Kiitos taas kaikille kommenteista, ne saivat taas hymyn huulille :)
    On kyllä jännä seurata, miten napero oppii uutta!

    VastaaPoista