21.1.2010

Ärsyttää

Ihan hirvee ärsytys päällä koko ajan. Ärsyttää, kun kotona on kaikki levällään (meneillään on kaappien uudelleenjärjestely ja heinäkuussa vähän vaiheeseen jäänyt Igen huoneen sisustaminen ja olohuoneen viimeistely ja valokuvakollaasin kerääminen ja "edustusruokapöydän" tuolien päällystäminen ja muutama muu pikkuproggis), ja ikinä ei oo aikaa laittaa asioita järjestykseen rauhassa. Saan aina vain vartin sieltä ja puolituntisen täältä, eikä se riitä. Ärsyttää, kun aina jää hommat kesken.

Ärsyttää, ettei mies ole ehtinyt olla ipanavahtina enempää, ja ärsyttää, että Igge on nukkunut niin huonosti koko viikon, että nekin hetket, kun olen saanut olla rauhassa, ovat menneet lähinnä sohvalla istumiseen, kun ei vaan jaksa. Ärsyttää, kun Igen hienot yöt ovat olleet kadoksissa, ja muutenkin koko kakara on ollut vähän ini-ini-kiti-kiti. En tiedä, tuleeko sille ehkä lisää hampaita (mihin viittaisi jatkuva nyrkin/äidin/ihan minkä vaan järsiminen), vai johtuuko levottomuus ehkä liikkeelle pyristelystä. Vaikka ei se kyllä edelleenkään pääse kuin taaksepäin, ja sekin ärsyttää, kun kaikki muut maailman lapset ilmeisesti osaavat ryömiä jo kolmikuisina, vaikka ei pitäisi tietysti verrata, ja ärsyttää, että kuitenkin sitä teen.

Ärsyttää, kun heräilyyn ei ole auttanut muu kuin tissi, vaikka tällä hetkellä koko imetys ja varsinkin kaikki imetysvouhotus ärsyttää oikein erityisesti. Pelkkä imetys-sanakin ärsyttää. Ärsyttää, kun Igge tahtoo taas maitoa noin miljardi kertaa vuorokaudessa - sen piti vähentyä eikä lisääntyä. Ärsyttää sekin, että Igge on purrut vasempaa rintaa muutaman kerran niin kipakasti, että se on ihan arka. Eikä se pääse parantumaan, kun Igge tarvitsee sitä jatkuvasti.

Ärsyttää kaikki besserwisserit ja tiukkapipot ja hihhulit ja vouhottajat ja ilonpilaajat ja muuten vaan typerät ihmiset. Ja marttyyrit, nepä ne vasta ärsyttääkin. Niin ja oman olemassaolonsa anteeksipyytelijät ja oikein erityisextrapaljon ärsyttää kaikki surkeuskilpailijat, joilla on aina kaikki vaan niin helvetin paljon huonommin kuin muilla.

Ärsyttää, että mun hormonitoimintani on ilmeisesti palautunut ja nämä kuukausittaiset riemupäivät ovat täällä taas. Ei oo ollut ikävä. Ärsyttää, etten pääse huomenna edes vauvauintiin näiden takia.

Ärsyttää, kun mun äitiyspäiväraha loppuu huhtikuussa. Ärsyttää olla rahaton (sekä nyt että tulevaisuudessa). Ärsyttää, että joutuu soittelemaan ja järjestelemään asioita. Ärsyttää, kun Kelan asiakaspalvelusta ei osattu kertoa, että kenelle ja miten mun pitää konkreettisesti ilmoittaa, kun haluan siirtää viimeiset 12 vanhempainvapaapäivää miehelle. (Vastaus oli, että Kelaan. No shit, Sherlock! Ai ei esim. pankkiin tai kirjastoon? Kai mä nyt sen tiesin, mutta millä välineellä ja kelle siellä Kelassa!)

Ärsyttää. Ärsyttää. Ärsyttää. Ja jos jollekin vielä jäi epäselväksi, niin voi pojat, että mua ärsyttää!

14 kommenttia:

  1. Et muuten usko kuinka tämä kirjoituksesi helpotti!! Blogeja kun lukee niin välillä tuntuu että kaikkien vauva-arki on pelkkää onnea ja lapset on NIIN kehittyneitä eikä itkekään koskaan.

    t. puolivuotiaan äiti, jonka viime yö oli pelkkää heräilyä ja päivä täynnä kummaa kitinää...huoh...

    VastaaPoista
  2. oho, oho - ihan kun sua Hups vähän niinku ärsyttäis ;) Hyvä postaus - jälleen kerran!

    VastaaPoista
  3. Ärsytystä ilmassa, jep. Vauvan kanssa liikkuessa pakkassäillä ärsytyksen saa aikaan jo varustautumisesta: paksut hyntteet niskaan itselle ja vauvalle, huutoa ja hikoilua, ulkona jäätyvää naamaa. Sen lisäksi kotimme on menossa kohta julkisivuremontin alle ja näemme päivänvalon seuraavan kerran elokuussa.... viiiiittiläinen!

    Itse muuten kaipaan jo kuukautisia. Oon kyllä outo, mutta musta ne on kivat. Mulla ei ollut niitä hormonikierukan takia kuuteen ja puoleen vuoteen ja sit pemahdin heti paksuksi ja niitä ei ollut sen takia ja nyt imetän. Saldo: melkein kahdeksan vuotta ilman menkkoja. Saishan ne joskus jo tullakin, ilmeisesti koko terveyssideteollisuus on muuttunut ihan toiseksi ja moni käyttää nykyään kuukuppia (jota en muuten tod halua itse käyttää, kuulostaa tosi inhalta joku juttu siellä niin hiertämässä). Niistä tulee jotenkin puhdistunut olo, niistä kuukkareista :)

    VastaaPoista
  4. Muakin ärsyttää... Vaikka tämä lapsi ei ole vielä edes syntynyt. Maha on tiellä, ei pysty nukkumaan kunnolla, vessapaperin kulutus on noussut eksponentiaalisesti kun kusella saa juosta joka toinen minuutti, koko ajan on ähky olo, vaatteet ei mahdu päälle ja niitä kamalia äitiyshousuja, jotka sain lainaan kaverilta, en vaan voi käyttää, kuljen mieluummin vaikka kylpytakissa. Byää, enkä voi edes suunitella mitään kivaa "omaa tekemistä" tai matkaa ensi kesälle kun lapsi vaatii kaiken ajan ja huomion (tai näin kaikki lapsia saaneet kaverit ovat ystävällisesti ilmoittaneet). Skeeri shiiit...

    Sitä paitsi inhoan sunnuntai-päiviä - maailman masentavin ajankohta on sunnuntai-ilta, sitä odotellessa :D

    Koitetaan kestää, ehkä jossain hamassa sumussa odottaa vähän parempi päivä. Tsemppiä sinne!

    VastaaPoista
  5. Kiitos ihanasta blogista, joka nimenomaan ihastuttaa realismillaan, kuten Kössi sanoi :)

    Nyt on kuitenkin pakko liittyä ärsyyntyneiden joukkoon: Mua taas ärrrsyttää se, että mulla on ystävieni mukaan "maailman helpoin vauva". Ja olen kommenteista sekä äänensävyistä huomannut, että se on suunnilleen maailman suurin rikos ja synti, että vauvani ei huuda jatkuvasti. Annetaan rivien välistä ymmärtää, että olen tehnyt heitä kohtaan jotain äärimmäisen pahaa ainoastaan sillä, että vauvani on hyväntuulinen. Ja sekin ärsyttää, että olen itse lähtenyt tähän tilanteeseen mukaan. En siten enää rehellisesti edes uskalla sanoa miten meillä on minäkin yönä nukuttu, koska jos sen rehellisesti kerron, niin tuntuu ikäänkuin se olisi vastapuolen elämästä pois. Eikös minullakin ole ihan yhtä suuri oikeus jakaa tuntemuksiani ja vauvaelämää, vaikka meillä nukutaankin melko hyvin?

    VastaaPoista
  6. Hei vaan kaikki, arvatkaas, ei ärsyttänyt yhtään huomata, että täällä on näin monta kommenttia!Kiitos kovasti! Ihania avautumisia. :)

    Nyt ärsyttää vähän vähemmän, mikä on oikein mukavaa. Iggekin on taas nukkunut kiltisti. Tuli mieleen tuosta viimeisestä kommentista, että oon itse välillä miettinyt ihan samaa - tulee oikein huono omatunto, kun kuitenkin suurimmaksi osaksi Igen kanssa on aika helppoa. Tai mistä mä tiedän, ei mulla ole mitään vertailukohtaa, mutta kysymys onkin varmaan enemmän siitä, miten itse asian kokee. Ehkä mä oon tottunut vähän liian hyvään, kun mulla menee hermot jo kolmeen yöheräämiseen... Mutta olen kyllä kanssasi yhtä mieltä siitä, että jokaisella on oikeus jakaa kokemuksiaan ja myös ärsyyntyä, vaikka vauva oliskin jollain mittapuulla helppo.

    Lupiini, mä olin jo näin puolentoista vuoden jälkeen ihan pihalla, että miten tässä kuuluu toimia.. Kokemus oli niin kuin teiniv-ikä all over again. Mutta ostin biohajoavia Vuokkosia, en muista, että sellaisia olis ollut viimeks kun olin asialla. Kehitys kehittyy jne.

    Salamatkustaja (tai tuskin se nyt enää tässä vaiheessa kovin suuri salaisuus on :), mä niin muistan ton tietäväisen "turha teidän on mitään suunnitella" -paasauksen. Sanoinkin jollekin, että kai mä sitten vaan voin käydä maahan makaamaan ja odottaa kuolemaa, jos mitään matkoja tms. ei kannata enää suunnitella. No, en sit kuitenkaan tehnyt sitä, vaan sen sijaan varattiin Thaimaan matka kun ipana oli muutaman viikon ikäinen. Mä luulen, että aika paljon on myös asenteesta kiinni. Tietenkään elämä ei ole samanlaista kuin ennen, mutta kaikenlaista voi tehdä edelleen, pitää vaan suunnitella vähän eri tavalla!

    VastaaPoista
  7. Tässä 4.1. postaukseesi vastahuudellut anonyymi lukijasi :-)

    Juu, imetysvouhotus ärsyttää.

    Ärsyttää, että olen toista kertaa sairaalassa rintapaiseen jäljiltä tulleen tulehduksen seurauksena. Ärsyttää tuo tississä roikkuva dreeni. Ärsyttää, että tilanne oli sama reilu kuukausi sitten. Ärsyttää, että rintatulehduksia oli ennen näitä jo kolme. Ärsyttää, että joudun vihdoin lopettamaan imetyksen. Ärsyttää, että muuten en parane. Ärsyttää, että en tajunnut lopettaa tissitystä jo aikaisemmin, koska olen i-vouhotuksen uhri.

    VastaaPoista
  8. Heippa taas :) Ja voi jessus mikä tilanne, toivottavasti pääset pian tolpilles. Ihan totta, kullä vouhotus on mennyt vähän yli, kun siitäkin pitää potea huonoa omaatuntoa, jos lopettaa vaikka oman terveytensä takia, tai jos antaa lapselleen osittain muutakin, tai jos se, että lapsi ei syö about muuta kuin rintamaitoa hamaan taaperoikään asti, on joku onnistuneen äitiyden mittari.

    Mikä hiivatti sitä saakin normaalisti ihan tervejärkiset ihmiset, jollaiseksi itsenikin mieluusti luen, kadottamaan uskon omaan järkeensä...? Siis ainakin mulle kävi vähän niin. Nyt tiedän, että olisin säästynyt monilta itkuilta, kun olisin jättänyt kaikki vouhotuspuheenvuorot lukematta.

    VastaaPoista
  9. Olipas hyvä ärsytyskirjoitus. Täällä on kanssa ollut pahaa ärsytystä ilmassa viime aikoina, enkä oikein millään tunnu olevan kykenevä sitä heittämään nurkkaan. Mua jo melkein huvitti, miten samat asiat mulla on ärsytyslistalla, kun osa on kuitenkin niin "omia" juttuja, kuten kaappien uudelleenjärjestely ja valokuvakollaasin kerääminen! Ja siihen päälle mies ja unenpuute ja imetys ja äitiyspäivärahan loppuminen. Allekirjoitan kaiken. Aina välillä helpottaa ja sit alkaa taas ärsyttää. Kiva kuulla että muitakin! Mut jaksamista silti :)

    Ja nyt melkein jo ärsyttää tuo sanavahvistuskin "waimo". Waimo ja äitee, en kai mä mitään muuta enää...

    VastaaPoista
  10. Eikä, aika huvittavaa että sulla on samat kollaasi- ja kaapinsiivousärsytyksetkin... :) Mulla tää ärsytys liittyy varmaan siihen, että kun on paljon kotona, niin erinäiset keskeneräiset asiat alkaa häiritä ihan eri tavalla kuin ennen!

    VastaaPoista
  11. Vitsit:) Mä en ole vielä kamalaa ärytystä kokenut, korkeintaan yöllä kun tarjoan tissiä n:ttä kertaa rapulle mutta aamulla se on jo unohtunut. Ja joskus kun se kiukuttelee ruokalusikalle..ehkä:)

    Tietty mua harmittaa että kotona on sotkuista jne. mutta oon antanu ittelleni anteeksi armollisesti ja päättänyt keskittyä nyt vaan pienokaiseen ja sisustaa kotia sitte myöhemmin. Tietty pakolliset pyykit yms. hoidan mut muuten...

    Mut piti sanoa et meillä iskä laitto kelan nettisivulta vaan ilmoituksen et jää vanhempainvapaalle silloin ja silloin ja sieltä tuli sitten päätös hänelle siitä ja päätös mun vanhempainvapaan loppumisesta. Et aika helposti meni. Kelassa niillä olikin tieto jo kaikista palkka-asioista kun oli isyyslomalla sillon syksyllä et sitä ei tarttenu erikseen ilmotella enää.

    VastaaPoista
  12. Juu, mä löysin sen kohdan sit kans Kelan sivuilta. Olis tietysti voinut odottaa, että Kelan puhelinpalvelu olis tiennyt siitä, mutta kaikkea ei kai sitten voi osata! :)

    Mulle sisustaminen on harrastus, vähän niin kuin leipominen tai neulominen taitavat olla sulle. Ja kun on enemmän kotona, niin saan koko ajan ideoita siitä, mitä kaikkea olis kiva laittaa. Mut kun mä tuppaan vähän olemaan sellainen, että pitäis saada kaikki heti, niin kaikki viivytykset käy hermoille... No, nyt on kyllä paljon vähemmän ärsytys, tätä tekstiä kirjoittaessa tais olla mausteena sekoitus väsymystä ja pms:ää. :)

    Kiva kun jätit viestin muuten, kun olit ehtinyt laittaa sen blogisi salasanan taakse niin nopsaan, etten ehtinyt ottaa sähköpostiosoitettasi ylös. Siis olis kiva lukea kuulumisianne jatkossakin, mulle voi laittaa postia osoitteeseen hupsankeikka [@] gmail.com!

    VastaaPoista
  13. Noniin, laitan sulle kutsun tohon hupsankeikka s-postiin:)

    Kyllä mäkin "harrastan" sisustamista siis siinä mielessä että mun käden jälkeä on koko asunto mutta tosiaan on nyt rahallisen ja aikataulullisen tilanteen takia se harrastus vähän katkolla. Meilläkin pitäis lastenhuone saada laitettua mut ekana tarttis investoida siihen uus kaappi ja sekin maksaa satoja euroja...joten ei oo millään muulla niin kiire:)

    Hitsit, meidän pötkäle ryömii tuolla koko ajan ja nykyään jo mun perässäni mm. keittiöön. Miten nopeasti se aika onkaan kulunut:(

    VastaaPoista