Päivät ovat kadonneet, pääsiäinen oli ja meni ja siihen perään tämä hurja hässäkkäviikko töissä. Onneksi on perjantai! Nämä hippasen pitkiksi venyneet päivät on käyneet aika lailla voimille, ja olen saanut pari kivat itkupotkuraivarit iltaisin. Esim. toissapäivänä istuin miehen kotiin tulessa lattialla itkemässä, kun kaadoin vettä lattialle, ja sen kuivaaminen kumarassa sattui ja ahdisti. Ja eilen itkuraivosin, kun yritin siivota melkoiseen kaaokseen päässyttä asuntoa, eikä taaskaan meinannut kunto kestää siihen vajaan 10 tunnin työpäivän päälle. Mun on vaan välillä niin kovin, kovin vaikea sulattaa sitä, että en jaksa tehdä asioita niin kuin normaalisti.
Mutta nyt on yksi iso, unettomia öitä aiheuttanut tarjous pulkassa ja jätetty saajalleen (kokonaista minuuttia etuajassa sitä paitsi!), ja sitä paitsi ehdin hoitaa pois kaikenlaisia roikkumaan jääneitä pikkuasioitakin. Ah. Seuraavaksi on työkaverin läksiäiset, luvassa siis hyvää ruokaa (ja toisille toki juomaakin). Vielä kun saan päälle kunnon yöunet näiden viime öisten työunien sijaan, niin oletettavasti elämä hymyilee taas ihan eri tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti