1.6.2009

Itse olet läskipallo

Viikonloppu meni sukuasioissa: ensin edustettiin perjantaina miehen veljen tyttären valmistujaisissa, sitten tulivat mun vanhemmat ja lauantaina oltiin serkkuni lakkiaisissa/tädin viiskymppisillä iltapäivästä yöhön asti. Sunnuntaina lounastettiin Merimakasiinin terassilla ja syötiin jäätelöä Hietsun torilla, ennen kuin saateltiin parenteesit kotimatkalle.

Juhliminen oli kivaa, PAITSI se jatkuva vatsan koko -keskustelu. Taisin pari kertaa ilmoittaa aika napakasti, että nyt riittää.

Asioita, joita minulle on sanottu:
- kamala kun sä oot iso
- no kukas se sieltä vaappuu
- hohhohhoo, onpas susta tullut tukeva/lihava sitten viime näkemän
- onko siellä varmasti vaan yksi
- hahhaa, norsu
- hahhaa, tankki

Siis mitä vi**ua? Miten helvetissä se, että nainen on raskaana, antaa muka oikeuden arvioida häntä sanoilla, joita samat ihmiset eivät varmasti käyttäisi keskustellessaan lihavien keski-ikäisten tuttaviensa kanssa? Erityisesti miehillä tuntuu olevan sellainen käsitys, että naisen koosta ja painosta puhuminen on ihan ok, kun siellä vatsassa on lapsi eikä pelkkää suklaata.

On muuten harvinaisen viehkeä olo jatkaa juhlimista, kun joku ilmoittaa, että hohhohhoo sähän olet varsinainen tankki.

Onneksi juhlissa oli myös ihania naisia, jotka vastapainoksi sanoivat, että näytän hehkeältä ja että ei mun vatsa edes ole iso. Kätilötätini todisti asian oikeaksi ja kokeili vielä, että kuula on pinkeä eikä lainkaan mikään läskipallo. Muuten olisinkin varmaan lähtenyt kotiin itkemään ja piiloutunut peiton alle loppuajaksi.

Positiivisia asioita:
- Rattaat tuli! Ei voi kuin kehua saksalaisen verkkokaupan toimintaa: asiakas pidettiin koko prosessin ajan hienosti ajan tasalla, toimitus kesti reilun viikon ja paketti tuli ehjänä ja hyvin pakattuna kotiovelle. Siellä ne nyt pönöttää vauvan tulevassa huoneessa, iik.
- Vauvan huoneen remontti valmistui! Nyt on enää kaikista kivoin eli sisustus jäljellä (no joo, koko remontin osalta myös tää olohuone). Kävin tilaamassa Marimekon oranssit Karkuteillä-verhot, niiden pitäis olla valmiit viikon päästä. Tulevat isovanhemmat toivat mukanaan sen Aarnion oranssin Puppyn, josta haaveilin. Muutamat huonekalut vielä tarvittais, ja lamppu ja sohvaan päällinen.
- Bebbe melskaa aktiivisesti ja vaikuttaa siis voivan hyvin. Se näyttää nyt parkkeeranneen niin, että peppu heiluu oikealla kylkiluiden alla ja jalat viuhtoo vasempaan kylkeen. Laskettuun aikaan on tänään tasan 40 päivää eli reilu kuukausi. Parin viikon päästä ollaan jo siinä vaiheessa, että jos tää sattuis haluamaan ulos, ei synnytystä enää laskettaisi ennenaikaiseksi. Jos saa esittää toiveita, niin siinä heti juhannuksen jälkeen saa tulla milloin vain, ei siis tarvitse odotella sitä heinäkuun 11. päivää tai myöhemmäksi... Vaikka mä oon ihan varma, että minua rankaistaan kärsimättömästä luonteestani, ja tämä paistuu tuolla vatsassa vielä heinäkuun lopulla. Mutta saahan sitä ihminen toivoa!

9 kommenttia:

  1. Voi argh noita tankkikommentteja! Olen aina ihmetellyt, mistä se johtuu, että raskaana oleva nainen nähdään helposti jotenkin epäyksilönä, jonka kanssa kommunikoitaessa normaalin kunnioituksen rajoja on ihan OK ylittää - ja vielä nauraa päälle. Samaa osastoa kuin nuo kommentit ovat tilanteet, joissa ihmiset (jopa puolitutut ja ventovieraat) ryntäävät lupaa kyselemättä taputtelemaan raskausmahaa. Muuttuuko raskaana oleva nainen osaksi luontoa, jonka (oman eläimellisyytensä unohtanut) ihminen voi iloisesti objektivoida?

    Tsemppiä loppumetreille! Toivottavasti sammakkoja suoltavat idiootit pysyvät loitolla.

    VastaaPoista
  2. Kylläpä olet hirvittäviä kommentteja kuullut! Tosi harmillista!

    Täällä myös toinen joka voisi jo heti juhannuksen jälkeen synnyttää. Jos tämä suvaitsisi syntyä viikko juhannuksen jälkeen niin saisin oikein oivan kolmekymppislahjan ;)

    VastaaPoista
  3. joo mä en kans ymmärrä et mikä sen muka oikeuttaa... ja siin ei kertakaikkiaan oo mitään hauskaa:"oot sitte lihonu viime näkemän.."

    Kai ne on vaan vähän ulalla siitä et mitä pitää sanoa raskaana olevalle. Varsinkin oon huomannu että nurehkot sinkkumiehet eivät oikein osaa suhtautua raskaana oleviin tai imettäviin naisiin. :)

    VastaaPoista
  4. Ah, miten "ihania" kommenteja. tosta tosin puuttui yksi: "sähän kävelet kuin Mummo Ankka" (no älä! Itekin kävelisit jos joku murjoisi saman aikaisesti sun häpyluutasi ja häntäluutasi ja kohtu venyisi ja sen sisällä on yli kaksi kiloa vauvaa...) Heh-heh vaan ... kai ne on hyvällä tarkoitettuja, ja vitsejä mutta kun sadannan kerran kuule sen "ei munalla vaan rahalla" niin... Itselläni kun on ollut/on edelleen aika alusta asti todella voimakkaat ja kipeät turvotukset niin... ei oikein jaksa naurattaa.

    Eniten mua ottaa päähän naisten, jotka ovat jo kokeneet raskauden, kommentit mahan koosta. Tuota oletpa sä iso ja yksikö vain saan kuulla lähes päivittäin. Joo, mahani on hieman yläkanttiin: tänään SF 36 ja viikkoja 34+1. Mutta, olen myös melko lyhyt ihminen. Ja jokaisen, joka on raskauden kokenut - ehkä useammankin, luulisi tietävän että jokainen äiti, jokainen lapsi ja jokainen raskaus on yksilöllinen. On mielestäni todella tyhmää "pelotella" noilla oletpa sä iso ja tulee varmaan iso vauva jutuilla.... mitäs jos kuulija kärsiikin todella voimakkaasta synnytyspelosta esim.? (itse olen tyrmännyt nuo ajatukset pettämättömällä logiikalla: oli vauva syntyessään sit 2500 g tai 5000g niin ottaen huomioon kulkuaukon normaali koon... sattuu se kuitenkin ;)) Miehiltä ja synnyttämättömiltä naisilta kommentit jotenkin siedän paremmin -eiväthän he voi tietää. Ja miehet... miehet nyt on miehiä. *huoh*

    VastaaPoista
  5. Nyt on pakko kommentoida tähän keskusteluun. Itse olen huomannu, että jotkut loukkaanutuvat raskauteen liittyvistä kommenteista tosi helposti.

    Myönnän, että itse tölväytän joskun asioita, joista monet eivät pidä. Mutta minulla ne kommentit tulevat kohtalaisen spontaanisti ilosta tai hämmennyksestä.

    Minusta raskaana oleva nainen on erityisen kaunis ja varmsinkin vauvamaha on ihanan näköinen. Tätä ihastellessa voi huomaamattaan sanoa joitain mitä raskaana oleva itse pitää loukkaavana, mutta minä kohteliaana ja sopivana.

    Joskus taas saatan sanoa pelkästä hämmennyksestä jotain vastaava, että "onpa se maha tosiaan iso. Ei se eilen näyttänyt noin isolta. Tosin siihen varmasti vaikuttaa myös se mitkä vaatteet sinulla on päällä". Kyse on siis vaan hämmennyksestä. Samanlaisesta kuin jos kohteella on hiukset eritavalla ja sitä sanottua, että "onpas sinun hiukset pitkät tänään".

    En voi kuvitella, että miltä raskaana olo tuntuu, ja odotan kovasti raskausaikaa ja niitä fiiliksiä, mutta koittakaa raskaana olevat ymmärtää, että yhtä lailla raskausaika on muillekin kuin odottavalle uutta aikaa. Hämmentyneenä tulee heitettyä tosi huonoa vitsiä ja sanottua vähän mitä sattuu. voihan sitä muille sanoa, että miltä se tuntuu kun asiasta huomautellaan ja pyytää olematta huomattelematta.

    Toivottavasti kukaan ei tästä pahastu, mutta nämä ovat vain tosi asioita omassta elämästäni.

    VastaaPoista
  6. Joo mä uskon kans, että yleensä kommentit johtuu vaan siitä, ettei ihmiset oikein tiedä mitä sanoa. Mutta sitä en ymmärrä, että miksi siinä tilanteessa sitten tuntuu ihan ok:lta laukoa sellaisia asioita, joita ei (ainakaan toivon mukaan!) sanoisi kellekään muulle päin naamaa.

    Kommentit tuntuu tosi ikäviltä monestakin syystä. Ensinnäkin olo on joinakin päivinä kaikkea muuta kuin notkea ja hehkeä, eikä silloin todellakaan kiinnosta kuulla, että kaiken lisäksi näyttää valtavalta. Toiseksi tuskin kukaan voi väittää, että suureen kokoon viittaavilla sanoilla ulkonäöstä puhuttaessa olisi mitenkään positiivinen kaiku (no niitä tissejä ehkä lukuunottamatta). Kolmanneksi jokainen odottava nainen toivoo varmaan kaikista eniten, että oma lapsi on terve ja voi hyvin, jolloin kaikki "epänormaaliuteen", kuten esim. liian pieneen tai suureen kokoon liittyvä kommentointi herättää huolen siitä, onko kaikki hyvin.

    Ja kyllä, olen yrittänyt vihjata nätisti, että välttämättä vyötärönympärykseni ei ole suosikkipuheenaiheeni erityisesti silloin, kun ollaan suuremmassa seurueessa, mutta vihjailu menee harvoin perille. Joissain tilanteissa olen myös sanonut suoraan, ja silloin vastapuoli yleensä loukkaantuu.

    Jos vaan jokainen käyttäytyisi ihan normaalien käytössääntöjen mukaisesti riippumatta siitä, onko vastapuoli raskaana vai ei, niin päästäisiin kaikki paljon helpommalla!

    VastaaPoista
  7. Minusta se maha on hiano. Ja sitä paitsi näytät niissä kaikissa kuvissa Jolien Ankeliinalta pinkeissä huulissasi. Nih.

    L-s

    VastaaPoista
  8. Suurin osa ihmisistä varmaankin haluaa vaan keksiä jotain sanottavaa hämmennyksissään ja harvalle tulee ensimmäisenä mieleen esim. "onpa ihana masu". No ehkä itse raskaana oleva tai ollut tai raskausolostaan nauttinut saattaisi niin kommentoida. Eli ei ne halua kommenteillaan loukata, vaan osoittaa, että masusi on saanut huomiota.

    VastaaPoista
  9. Haa, mä bongasin salaperäisen L-s:n vasta ny. Mikäköhän mun huulet värjäsi sellaisiksi? ihme ilmiö...

    Anonyymi, en mä nyt oikeastaan mitään ihastelukommentteja odotakaan. Ja ymmärrän kyllä, että ei niitä varmaan ole loukkauksiksi tarkoitettu, mutta kyse onkin siitä, miten moiset kommentit kokee, kun on muutenkin melkoisen kömpelö olo. Minusta "normaaleihin" huomionosoituksiin ei kuulu ihmisten kutsuminen norsuiksi, tankeiksi tai valaiksi, oli raskaana tai ei...

    VastaaPoista