14.10.2010

Kaaoksen hallintaa

Jaa niin, mullahan oo tällainen blogikin. Elo on ollut jotenkin hektistä, sairastellessa jäi sata asiaa hoitamatta ja nyt yritetään juosta kiinni parin viikon taukoa. Lande pitää saada talviteloille, talvirenkaat (jotka sijaitsevat Bromarvissa) pitäisi saada vaihdettua, koti on kuin hävityksen kauhistus, mulla on tulossa kaksi aika isoa tenttiä marraskuun alussa, mun vanhemmat on tulossa kylään, pitäis selvittää Igen päivähoitokuviota ens keväälle ja lisäksi muistaa tuhat ja yksi muuta asiaa.

Mies on tehnyt aika pitkää päivää, eikä kyllä yhtään helpota, että työmatkoihin hujahtaa helposti pari tuntia päivässä. Sitkeästi se lähtee aikaisin ehtiäkseen illalla kotiin niin, että ehtii viettää edes pari tuntia Igen kanssa ennen nukkumaanmenoa. Kaikki kotihommat kasautuu allekirjoittaneelle, ja tuntuu, että pyykkivuori ja pölykasat vaan kasvaa, kun ikinä ei ole aikaa siivota kunnolla. Pelkkää tulipalojen sammuttelua koko homma. Kyllähän yhden aikuisen päivän saa kulumaan jo siinä, että rahtaa yhden yksivuotiaan (ja yhden 39-vuotiaan, krhm) ympäriinsä levittämiä asioita takaisin paikoilleen. Lisäksi mun pitäisi ehtiä jossain välissä hoitamaan niitä opiskeluhommiakin, mikä vie aikaa sekin.

Taisteltuani tämän kaaoksen kanssa enemmän ja vähemmän viimeisten kolmen kuukauden ajan, tulin siihen tulokseen, että joko mun pitää oppia elämään kaaoksessa tai sitten palkata siivooja. Itseni tuntien päädyimme jälkimmäiseen. Ei pidä ymmärtää väärin, en tosiaan ole mikään pedantti matonhapsunkampaaja, mutta kun pää ei vaan kestä olla kotona, jos joka nurkka pursuu roinaa. Joten alkaen huomisesta meillä käy kaksi kertaa kuussa tehokas rouvashenkilö, joka putsaa nurkat, imuroi, moppaa ja pyyhkii pölyt. Olen päättänyt olla tuntematta syyllisyyttä ja nauttia!

Opiskelusta puheenollen, kävin töissä viime viikolla, kun varsinaiseen aikuiskoulutustukihakemukseen tarvitaan työnantajaltakin jotain tietoja. Asia siis etenee, jiihaa! Käynti vahvisti, ettei tosiaan ole suurta intoa palata konttorille "omiin" hommiin. Jos siellä siis mitään hommia käytännössä enää oliskaan. Entisestä vilkkaasta toimistosta on pelkät rippeet jäljellä, tyhjiä pöytiä vaan vieri vieressä. Vaikka toisaalta ko. firman tuntien mikään ei ole varmaa paitsi epävarma - tilanne voi olla taas aivan toinen muutaman kuukauden päästä. Tai sitten ei.

No, mun ei sitä onneks tarvitse vielä miettiä. Tässä loppuvuonna ja alkuvuodesta teen vielä muutaman puuttuvan tentin, mutta sitten ajattelin omistaa kevään lähinnä gradulle. Ihan huikeeta, että mulla oikeastaan ensimmäistä kertaa ikinä on edessä aika, jolloin ainoa (kodin ulkopuolinen) "työni" on opiskelu! Tähän asti olen aina ollut ainakin yhdessä työpaikassa samaan aikaan opintojen kanssa, mikä kyllä näkyy myös opiskeluajassa. Kyllä kai tässä alkais pikkuhiljaa olla aika saada jotkut paperit ulos vaatimattoman 11 opiskeluvuoden jälkeen. Eikö? Edes säälistä...?

8 kommenttia:

  1. Mahtava juttu, että hankit siivoojan, oikea valinta. Jää itsellä enemmän aikaa muuhun tekemiseen ja säätämiseen. Tsemppiä kovasti!

    VastaaPoista
  2. Tack, tack :) Kyltäätäst, kai. Nyt täällä sit hiki päässä järjestän tavaroita paikalleen, että kehtaan päästää siivojan edes ovesta sisään...

    VastaaPoista
  3. oi että, olen niiiiiiiiin kade tuosta siivoojastasi! Ahdistaa kun on a) elämä sekaisin, b) pää sekaisin ja c) huusholli sekaisin :( Kahdelle ensimmäiselle ei oikein mahda mitään, viimeiselle mahtaisi - jos jaksaisi/ehtisi/whåt ever...

    Ja inhottavinta tässä on se, että klisee "asioilla on tapana järjestyä" todennäköisesti pätee -ennemmin tai myöhemmin, kohtaan aja b, mutta tuo c... se vaan pahenee :/

    VastaaPoista
  4. siivooja kävi eilen ja hän on kyllä ihan aarre! hyvä etten hypännyt kaulaan, kun rouva laittoi paikat kuntoon suitsait. mä huomaan, että mulla tää vaikuttaa myös pään kaaokseen - on helpompi hengittää kun ei tarvi koko ajan raivota joko päässään tai ääneen että mistään ei tuu mitään kun kaikki on hujanhajan.
    me ajateltiin, että jos se siivooja kävis pari krt kuussa tekemässä just tollasen perusteellisemman siivouksen. kyllä mäkin ehdin sit ylläpitämään sitä imuroimalla pahimmat roskat ja huiskimalla pölyt swifferillä... luulisin.
    niin ja moi, kiva kuulla susta pitkästä aikaa. :)

    VastaaPoista
  5. Loistava päätös palkata siivooja, sellaisen haluaisin joku päivä itsekin. Ehkä sitten joskus jos meillä on ipana tai kaksikin, kun ei enää selvitä siivoushommista itse..:)

    VastaaPoista
  6. Miten ihanalta kuullostaa tuo siivooja. Voi kun mulla olit itselläni varaa niin tekisin ihan saman. Olen lopun väsynyt tähän jatkuvaan siivous/ruoanalaitto/pyykinpesurumbaan työpäivien jälkeen ja vapaat pienen ihanaisen kanssa menee sit nekin tohon touhuamiseen:(

    Teit minusta just oikean valinnan!

    VastaaPoista
  7. Loistava päätös! Meidän parisuhteen on pelastanut aikoja sitten se, että palkattiin siivooja. Jäi pois ainainen vatkutus ja vetkutus siitä, milloin ja kumpi ja mitä ja miksei ehditä jne. Varsinkin kun meillä ainakin on aika erilaiset käsitykset siisteydestä. Kotitalousvähennyksen jälkeen homma ei myöskään ole mitään mahdottoman hintaista.

    Hupaisaa on muuten just tuo, siivotaan, että siivooja voi tulla.. Tuttu kuvio :)

    VastaaPoista
  8. Ah, tänne on jäänyt muutama kommentti huomiotta... Suosittelen kyllä siivoojaa kaikille, jos vaan mahdollisuus on. Ei se edes oo mitenkään tolkuttoman kallis, puhutaan kuitenkin kymmenistä eikä sadoista euroista per kerta. On se varmasti ainakin halvempaa kuin parisuhdeterapia... ;)

    VastaaPoista