Tämä postaus käsittelee vain kakkaa. Mulla on nimittäin kakkaraivari. EN JAKSA SIIVOTA SITÄ KAKKAA JATKUVASTI KAIKKIALTA MUUALTA PAITSI POTASTA! ARGH! Taas pyörii vessanmatto koneessa, kun ei kelvannut sinne pottaan päkistää, vaan piti nousta ja turauttaa matolle. Aina sama homma.
Käsikirjoitus on selkeä. Igge sanoo kakka, kakka, jolloin minä kiidätän ukkelin potalle. Tai sitten Igge on juuri syönyt (huom. positiivista kuitenkin, että syö itse!) ja minä kiidätän ukkelin potalle. Istutaan, minäkin vessan lattialla, luetaan kirjoja (kielellinen kehitys mielessä, haahaa), katellaan tintuja ja pupuja ja prumprumeja ja kukkia ja mitä niissä nyt on, ihmetellään sitä jalkojen välissä roikkuvaa "pippeä". Istutaan vartti, kaksikymmentä minuuttia, kunnes ipanalla on hanurissa potan kuva. Mutta itse potta se vaan kumisee tyhjyyttään. No, sovitaan, että istuskelut on istuskeltu, ipana nousee ja a) kakkaa matolle tai b) saa puhtaan vaipan ja ilmoittaa 30 sekunnin kuluttua, että kakka. Ja siellähän se sitten lepää.
Selvästikään kyse ei siis ole siitä, että Igge ei suostuisi kakkimaan muualle kuin vaippaan. Kyllä se suostuu. Ihan kaikkialle muualle paitsi sinne hiivatin pottaan. Eikä Igge myöskään lainkaan protestoi itse potalla istumista, se menee siihen ihan mielellään. Mutta miksi, miksi, oi miksi se ei voi kakkia sinne? Ja miten mä saan hermoni riittämään, tekis mieli unohtaa koko homma ja antaa sen kulkea vaipoissa hamaan esikouluikään, jos ei kerran potta kelpaa! Puuh.
Ah, kylläpä helpotti saada turhautuma ulos. Vinkkejä kakan houkutteluun otetaan vastaan, jos jollain on ollut samanlainen pottakieltäytyjä. Minä taidan mennä nyt lounaalle, kun Igge nukkuu (huom. positiivista kuitenkin, että nukahtaa itse huutamatta). Haastateltiin tänään yksi hoitajakandidaatti ja iltapäivällä tulee toinen. Jo ensimmäinen vaikutti tosi hyvältä, oikein kiva 25-vuotias mimmi, joka on työskennellyt ryhmäperhepäivähoitajana ja jolla oli tosi hyvät suositukset. Melkein olis tehnyt mieli palkata se saman tien.
Loppukevennys: eilen luettiin kirjaa, jossa sattui olemaan mukin kuva. Kysyin sitten Igeltä, että mikäs toi on. Vastaus tuli epäröimättä, sehän on selvästi KOOL eli suomeksi eikäkun ruotsiksi skål. Kukapa vanhempi ei olisi ylpeä, kun oppi on mennyt perille näin upeasti. :)
Meillä Sisu keksi pierun ja pieruhan nyt naurattaa aina. Kun kannustan Sisua tekemään pierun potalla, niin usein se kakkakin sitten kurkkaa - lähetti liikenteessä, you know ;)
VastaaPoistaUseimmiten meilläkin tulee kakka kuitenkin vielä vaippaan, Sisu kun ilmoittaa hädästä vasta siinä vaiheessa, kun on auttamattomasti liian myöhäistä. Tai sitten tulee näitä, että jätkä ilmoittaa päiväunille laitettaessa ihan vakavalla naamalla "kakka", vaikkei mitään sitten kuitenkaan tule useampaan tuntiin. Kaikkea sitä keksitään, kun ei haluta nukkumaan :D
Olen uusi lukijasi ja kommentoin heti kättelyssä kakasta. Meillä tämän hetkinen kakkatilanne löysä mutta vikkelä. Antibiootit (korvatulehdus) nähtävästi raivaavat itsensä ulos imien mukaansa mukavat määrät nestettä, jotta on sitten liukas ulostautumisreitti. Yksivuotiasta pojankoltiaista se vaan naurattaa, kun peräpäässä rutisee ja luskaa!
VastaaPoista*Reps, reps! ei saisi nauraa, mutta hauskasti kirjoitettu :D Onnistuuko pissat pottaan? Tykkäisikö lapsi tarroista? Jos seinään liimattaisiin iso paperi (A4) ja siihen kirjoitettaisiin värikkäillä kirjaimilla, esim. Pottatreeni. Ja ainakun pottaan tulisi jotakin, niin lapsi saisi isojen aplodien kera tarran ja saisi liimata sen itse paperiin kiinni? Pissoista vois tulla pienempi tarra ja kakoista sitten joku iso lempparitarra (esim. eläimistä joku tai autotarra tai ihan mikä vain lasta innostaa)
VastaaPoistaNo joo, tämä oli yksi vinkki muiden joukossa :)
Tsemppiä harjoitteluun!
Täällä myös naurettiin jutulle. :D Samoja kakkaprobleemeja on meilläkin. Mystistä on se, miten kakka sen 20 minuutin pottaistunnon jälkeen tulee salamana uuteen puhtaaseen vaippaan... Oh well, ehkä pottailu sitten joskus tulevaisuudessa toimii.
VastaaPoistaSympatiaa täältäkin! Tässä eräänä päivänä mieheni istui vessassa Jessen kanssa pitkän aikaa ja oli sitten luovuttanut ja päästänyt pojan nousemaan potalta ylös. Jesse oli alkanut työntämään ovea auki ja kuinkas ollakaan; tuotos tuli salamaakin nopeammin ja vessan lattialle. Pian alkoikin kuulua huuto: "Vaimo tuu auttamaan!". Varovasti kurkistan oven raosta sisään. Näen kuinka pienokaisemme seisoo tuotoksessaan ylen tyytyväisenä ja oli onnistuneesti sotkenut sekä vessan että itsensä. Laitoin oven kiinni ja nauroin hetken aikaa ennen kuin vein poikasen suihkuun. Kaiken kukkuraksi meillä 3-vuotias koiranpoika Urho (liikanimeltään Kepponen) on keksinyt tuoda ulkoa tullessaan jäätyneitä koiranpökäleitä. Että meillä se vasta kunnon kakkaralli välillä on! =D
VastaaPoistaMä ostin siskonpojalle joululahjaksi sellasen näppärän pottatarran, joka on pikimusta, kunnes siihen lorahtaa jotain lämmintä päälle. :D Sen jälkeen siihen ilmestyy possun kuva. Toimivuudesta en osaa sanoa (niin ja voipi olla mielenkiintoista kaivella sitä possua esiin kakan joukosta), mutta yrittänyttä ei kait laiteta?
VastaaPoistaTarra taisi olla merkkiä "my wee friend".
Hei, kiitti vinkeistä! Kyllä muakin suurimmaks osaks naurattaa, paitsi että kun vessan matto taas eilen meni pesuun, niin meinas kyllä huumori loppua.
VastaaPoistaAimo, tänään tolla pierun houkuttelutaktiikalla saatiin pottaan noin nuppineulanpään kokoinen kekale, joten jotain edistystä sentään. :)
Gata, tervetuloa, pääsitkin sit heti mukaan laadukkaaseen keskusteluun! Ilmeisesti kakkahuumori on jotenkin sisäänrakennettu ominaisuus, tai mä en ainakaan myönnä, että kyse olis mallioppimisesta... ;)
Lumituuli, mä oon jotenkin ajatellut, että ei toi hupelo vielä tajua mitään tarroista. Toisaalta voi olla, että aliarvioin lapseni käsityskyvyn, ei olis eka kerta. :) Täytynee kokeilla!
Paehkinae ja Mishrak, kiitos sympatioista! Mua aina niin lohduttaa kuulla, että ei se muillakaan koko ajan ihan putkeen mene.
Liina, toi kuulostaa jo tosi tekniseltä, vitsi kaikkea ne keksiikin! Se tossa kieltämättä mietityttää, että miten se tarra sit näkyis sieltä kaakkan seasta...