9.11.2008

Isänpäivä

Liikuttaa vähän. Olis tehnyt kamalasti mieli kertoa omalle isälle, kun aamulla soitin. Omituista ajatella, että omista vanhemmista tulee isovanhempia.

Vähintäänkin yhtä omituista on se, että meistä tulee vanhempia. Koska vanhemmat on aikuisia. Ja vaikka me ollaankin numeroissa reilusti vanhemmaksi sopivan ikäisiä, niin on vaikea kuvitella itselleen ihan uutta identiteettiä.

(Koko ajan kun kirjoitan tulevaisuuspohdintoja, pelkään, että tälle tapahtuu jotain, jos menen asioiden edelle. Mutta silti päässä pyörii tulevaisuus, varsinkin nyt kun tässä ei oikeastaan ole mitään konkreettista, väsyttää ja vessattaa ja tuuttiosasto on arkana, mutta muuten ihan normaalia. Hämmentävää, välillä miettii, että tapahtuuko tuolla oikeasti jotain.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti